Siirry sisältöön

Paimion kotiseutumuseo

Paimion kotiseutumuseo sijaitsee Museomäellä Oinilassa, jossa on seitsemän eri puolilta Paimiota siirrettyä museorakennusta. Kesäisin lainamakasiinissa järjestetään valokuva- ja taidenäyttelyitä.

Paimion kotiseutumuseo on Paimion kaupungin ylläpitämä kulttuurihistoriallinen museo. Kotiseutumuseo koostuu seitsemästä museorakennuksesta, jotka on tuotu Museomäelle eri puolilta Paimiota 1950-luvun taitteessa. Museorakennukset kertovat perinteisen maanviljelyselinkeinon historiasta. Yhdessä muiden paimiolaisten museoiden kanssa Paimion kotiseutumuseon tehtävänä on osaltaan kasvattaa paikallistietämystä ja -identiteettiä. Museomäen alueella kiertää liikuntareitti Muurahaispolku, jonka varrella voi käydä omatoimisesti ihastelemassa museorakennuksia. Rakennusten lähettyviltä löytyvät opastetaulut johdattavat kunkin perinnerakennuksen historiaan. Alueella järjestetään myös opastettuja kierroksia.

Kaksi museorakennusta metsäisessä maastossa. Toisen edessä on opastuskyltti, jonka otsikko Vilja-aitta

Sijainti ja alue

Kotiseutumuseo sijaitsee osoitteessa Sähköyhtiöntie 198, 21530 Paimio.

Kotiseutumuseon rakennukset koostuvat Yli-Hakalan torpasta, savusaunasta, riihestä, puuvajasta, lainamakasiinista, vilja-aitasta ja Rekottilan tuulimyllystä. Perinnerakennusten lisäksi ympäristössä sijaitsee vuokrattava retkeilymaja sekä Paimion kesäteatteri. Tien toiselta puolelta löytyy uimapaikka Ankkalampi. Museomäen alueen historiallisuus kytkeytyy kotiseutumuseon lisäksi muinaisjäännöksiin, joita on löydetty Muurahaispolun varrelta useita. Vanhimmat jäännöksistä ovat kivikaudelta, ja ne kertovat Paimion tuhansia vuosia jatkuneesta asutushistoriasta.

Paimion kotiseutumuseon rakennuksia, Yli-Hakalan torppa ja savusauna.

Historiaa

Kotiseutumuseon seitsemän rakennusta tuotiin Museomäelle 1950-luvun taitteessa. Monet Suomen ulkomuseoista ovat rakentuneet samaan tyyliin, sillä ajan kotiseutuhenkeen kuului tuolloin paitsi paikallisen perinnetiedon kokoaminen, myös arvokkaiden kansanomaisten rakennusten siirtäminen uuden rakentamisen sijaan. Pitäjäneuvos Väinö Santalan ajatuksesta mäelle tuotiin kahdeksan rakennusta, joista yksi poistettiin myöhemmin. Rakennukset kertovat 1800-luvun Suomen maatalouskulttuurista ja pienviljelijöiden elämästä. Paimio onkin historian saatossa tunnettu maanviljelyspitäjänä, ja kaupungin tunnuspiirteitä ovat tänäkin päivänä viljavat peltoaukeamat.

Kotiseutumuseon yhteyshenkilöt