Paimion kotiseutumuseo

Paimion kotiseutumuseo on Paimion kaupungin ylläpitämä kulttuurihistoriallinen museo. Kotiseutumuseo koostuu seitsemästä museorakennuksesta, jotka on tuotu Museomäelle eri puolilta Paimiota 1950-luvun taitteessa. Museorakennukset kertovat perinteisen maanviljelyselinkeinon historiasta. Yhdessä muiden paimiolaisten museoiden kanssa Paimion kotiseutumuseon tehtävänä on osaltaan kasvattaa paikallistietämystä ja -identiteettiä. Museomäen alueella kiertää liikuntareitti Muurahaispolku, jonka varrella voi käydä omatoimisesti ihastelemassa museorakennuksia. Rakennusten lähettyviltä löytyvät opastetaulut johdattavat kunkin perinnerakennuksen historiaan. Alueella järjestetään myös opastettuja kierroksia.

Kotiseutumuseo on pääosin avoinna yleisölle kesäaikaan kesä-heinäkuussa – katso tarkemmin Museot-sivulta.
Kesällä 2023 museon lainamakasiinissa on esillä Nuorten töitä -kuvataidenäyttely. Näyttelyssä yhteistyökumppanina toimii Paimion nuorisovaltuusto.

Kaksi museorakennusta metsäisessä maastossa. Toisen edessä on opastuskyltti, jonka otsikko Vilja-aitta

Sijainti ja alue

Kotiseutumuseo sijaitsee osoitteessa Sähköyhtiöntie 198, 21530 Paimio.

Kotiseutumuseon rakennukset koostuvat Yli-Hakalan torpasta, savusaunasta, riihestä, puuvajasta, lainamakasiinista, vilja-aitasta ja Rekottilan tuulimyllystä. Perinnerakennusten lisäksi ympäristössä sijaitsee vuokrattava retkeilymaja sekä Paimion kesäteatteri. Tien toiselta puolelta löytyy uimapaikka Ankkalampi. Museomäen alueen historiallisuus kytkeytyy kotiseutumuseon lisäksi muinaisjäännöksiin, joita on löydetty Muurahaispolun varrelta useita. Vanhimmat jäännöksistä ovat kivikaudelta, ja ne kertovat Paimion tuhansia vuosia jatkuneesta asutushistoriasta.

Kotiseutumuseon hankkeet

Paimion kotiseutumuseon aluetta kehitetään aktiivisesti. Viime aikaisin hankkeemme on Museo mukana – Kulttuuri liikuttaa (2021), joka sai Leader -avustusta. Hankkeessa tuotettiin ulkomuseoalueelle opastetauluja ja mobiiliopasteita.

Museoiden hankkeet

Paimion kotiseutumuseon rakennuksia, Yli-Hakalan torppa ja savusauna.

Historiaa

Kotiseutumuseon seitsemän rakennusta siirrettiin eri puolilta Paimiota Museomäelle 1940 – 1960 -luvuilla. Monet Suomen ulkomuseoista ovat rakentuneet samaan tyyliin, sillä ajan kotiseutuhenkeen kuului tuolloin paitsi paikallisen perinnetiedon kokoaminen, myös arvokkaiden kansanomaisten rakennusten siirtäminen uuden rakentamisen sijaan. Pitäjäneuvos Väinö Santalan ajatuksesta mäelle tuotiin kahdeksan rakennusta, joista yksi on poistettu myöhemmin. Rakennukset kertovat 1800-luvun Suomen maatalouskulttuurista ja pienviljelijöiden elämästä. Paimio onkin historian saatossa tunnettu maanviljelyspitäjänä, ja kaupungin tunnuspiirteitä ovat tänäkin päivänä viljavat peltoaukeamat.

Rekottilan tuulimyllystä voi lukea lisää artikkelista Superluokan tuulimyllyt 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.

Museokokoelmat

Paimion kotiseutumuseon tehtävänä on säilyttää ja hoitaa hallussaan olevat kokoelmat yleisesti hyväksyttyjen museaalisten periaatteiden mukaisesti. Lisäksi kotiseutumuseo harjoittaa alansa tutkimus-, näyttely-, julkaisu- ja opetustoimintaa. Museo dokumentoi, kartuttaa ja tallentaa paimiolaista kulttuuriperintöä. Kotiseutumuseon kokoelmiin kuuluu yli tuhat luetteloitua esinettä, jotka keskittyvät erityisesti paikalliseen talonpoikaiskulttuuriin.

Viime vuosina kokoelmaa ovat kartuttaneet yksityishenkilöiden esinelahjoitukset sekä muutama suurempi esinekokonaisuus. Mittavimpia lahjoituksia ovat olleet paimiolaisten lakkautettujen kyläkoulujen jäämistöt. Kokoelmia säilytetään kotiseutuarkistossa ja vuokratuissa tiloissa museon ulkopuolella.

Museokokoelmat