Siirry sisältöön

Paimion kotiseutumuseo

Paimion kotiseutumuseo sijaitsee Museomäellä Oinilassa, jossa on seitsemän eri puolilta Paimiota siirrettyä museorakennusta. Kesäisin lainamakasiinissa järjestetään valokuva- ja taidenäyttelyitä.

Paimion kotiseutumuseo on Paimion kaupungin ylläpitämä kulttuurihistoriallinen museo. Kotiseutumuseo koostuu seitsemästä museorakennuksesta, jotka on tuotu Museomäelle eri puolilta Paimiota 1950-luvun taitteessa. Museorakennukset kertovat perinteisen maanviljelyselinkeinon historiasta. Yhdessä muiden paimiolaisten museoiden kanssa Paimion kotiseutumuseon tehtävänä on osaltaan kasvattaa paikallistietämystä ja -identiteettiä. Museomäen alueella kiertää liikuntareitti Muurahaispolku, jonka varrella voi käydä omatoimisesti ihastelemassa museorakennuksia. Rakennusten lähettyviltä löytyvät opastetaulut johdattavat kunkin perinnerakennuksen historiaan. Alueella järjestetään myös opastettuja kierroksia.

Kotiseutumuseo on pääosin avoinna yleisölle kesäaikaan kesä-heinäkuussa – katso tarkemmin Museot-sivulta. Museon henkilökunnan tavoittaa parhaiten sähköpostitse osoitteesta museot@paimio.fi.

Uudistettu perusnäyttely

Kotiseutumuseolle lainamakasiinin yläkertaan avautui vuoden 2025 kesäkuussa uudistunut perusnäyttely Ensin työ, sitten huvi – tarinoita paimiolaisista elinkeinoista ja ajanvietteistä. Näyttelyssä tarkastellaan töitä ja harrastuksia, joiden parissa kasvavan Paimion asukkaat ahersivat. Muistitietoon perustuvat tarinat ja kotiseutumuseon esineet kertovat tavallisten paimiolaisten elämästä 1800-1900-lukujen taitteessa.

Maatalouden lisäksi elanto ansaittiin muun muassa metsätöillä ja käsityöläisinä. Perinteiset työtavat vaativat aikaa ja taitoa. Metsästämällä ja kalastamalla saatiin sekä sivutuloja että syötävää. Olutta keitettiin kotioloissa ja viinan salapoltto oli tavallista. Samalla Paimiossa heräili urheiluinnostus varsinkin hiihdon ja voimistelun saralla.

Lainamakasiinin alakertaan etsitään kesälle 2026 taidenäyttelyä

Kotiseutumuseo on avoinna 26.6.-22.7.2026 Paimion kesäteatterin esitysiltoina. Lainamakasiinin näyttelyt ovat maksuttomia ja teatteriesitysten takia näyttelytilassa käy aina runsaasti ihmisiä. Ripustuksille mahdollista seinäpintaa on noin 15-17m leveydeltä (neljä seinää, oviaukot ja ikkunat huomioitu). Tilan korkeus on noin 2m. Tilasta löytyvät kohdevalot. Näyttelytilan käytöstä ei peritä vuokraa.

Aukioloajat 2026

Kotiseutumuseo auki 26.6.-22.7.2026:

  • ma-pe 18-20.30
  • su 1618.30
  • suljettu pe 3.7.

Museoon on vapaa pääsy. 

Kaksi museorakennusta metsäisessä maastossa. Toisen edessä on opastuskyltti, jonka otsikko Vilja-aitta

Sijainti ja alue

Kotiseutumuseo sijaitsee osoitteessa Sähköyhtiöntie 198, 21530 Paimio.

Kotiseutumuseon rakennukset koostuvat Yli-Hakalan torpasta, savusaunasta, riihestä, puuvajasta, lainamakasiinista, vilja-aitasta ja Rekottilan tuulimyllystä. Perinnerakennusten lisäksi ympäristössä sijaitsee vuokrattava retkeilymaja sekä Paimion kesäteatteri. Tien toiselta puolelta löytyy uimapaikka Ankkalampi. Museomäen alueen historiallisuus kytkeytyy kotiseutumuseon lisäksi muinaisjäännöksiin, joita on löydetty Muurahaispolun varrelta useita. Vanhimmat jäännöksistä ovat kivikaudelta, ja ne kertovat Paimion tuhansia vuosia jatkuneesta asutushistoriasta.

Paimion kotiseutumuseon rakennuksia, Yli-Hakalan torppa ja savusauna.

Historiaa

Kotiseutumuseon seitsemän rakennusta siirrettiin eri puolilta Paimiota Museomäelle 1940 – 1960 -luvuilla. Monet Suomen ulkomuseoista ovat rakentuneet samaan tyyliin, sillä ajan kotiseutuhenkeen kuului tuolloin paitsi paikallisen perinnetiedon kokoaminen, myös arvokkaiden kansanomaisten rakennusten siirtäminen uuden rakentamisen sijaan. Pitäjäneuvos Väinö Santalan ajatuksesta mäelle tuotiin kahdeksan rakennusta, joista yksi on poistettu myöhemmin. Rakennukset kertovat 1800-luvun Suomen maatalouskulttuurista ja pienviljelijöiden elämästä. Paimio onkin historian saatossa tunnettu maanviljelyspitäjänä, ja kaupungin tunnuspiirteitä ovat tänäkin päivänä viljavat peltoaukeamat.

Rekottilan tuulimyllystä voi lukea lisää artikkelista Superluokan tuulimyllyt 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.

Kotiseutumuseon yhteystiedot

Laura Lankinen

Kirjasto- ja kulttuurijohtaja
Esittelijä