Vammaisten palvelut
Vammaisille järjestetään Paimiossa palveluja yleis- tai vammaislainsäädännön mukaisesti. Tältä sivulta löydät tietoa erilaisista vammaispalveluista sekä yhteystiedot vammaispalvelujen työntekijöille.
Tämä palvelu siirtyi 1.1.2023 alkaen Varsinais-Suomen hyvinvointialueen hoidettavaksi (Varha)
Vammaispalvelujen palvelunumerot kesällä 2023
Vammaispalvelun palveluohjauksen kesäaikainen päivystys ajalla 23.6.2023- 30.7.2023.
Päivystysnumero virka-aikana 050 514 6013, s-posti vammaispalvelut-alue3@varha.fi
Katso tarkemmat tiedot Varhan verkkosivuilta.
Ainoastaan vammaisneuvoston toiminta jäi kaupungin hoidettavaksi. Neuvosto toimii vuoden 2023 alussa toimintansa aloittaneen hyvinvointilautakunnan alaisuudessa.
Uudella Varsinais-Suomen hyvinvointialueella työskentelevät edelleen samat vammaispalvelun työntekijät, jotka aiemmin (vuoden 2022 loppuun asti) työskentelivät Paimiossa (kaupungin sosiaalipalvelujen alaisuudessa).
Vammaispalvelujen tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina yhteiskunnan jäseninä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia esteitä ja haittoja. Vammaispalveluilla on tarkoitus saattaa vammainen henkilö yhdenvertaiseen asemaan vastaavan ikäisten vammattomien henkilöiden kanssa.
Vammaispalvelulain mukaan kunnalla on erityinen järjestämisvelvollisuus vaikeavammaisten palveluihin ja tukitoimiin, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee niitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Lisäksi vammaispalvelulain mukaan voidaan myöntää vammaisille tarkoitettuja harkinnanvaraisia ja määrärahasidonnaisia palveluja ja tukitoimia. Palveluja ja tukitoimia järjestetään Vammaispalvelulain mukaisesti silloin, kun vammainen henkilö ei saa riittäviä tai hänelle sopivia palveluja muun lain nojalla.
Vammaisuuden määrittely perustuu sekä sosiaali- että terveydenhuollon asiantuntijan arvioon. Terveydenhuollon asiantuntija arvioi toiminnallisten esteiden pysyvyyden sekä vamman tai sairauden vaikutukset ja keston. Vammaispalvelujen viranhaltija arvioi fyysisen ympäristön, palvelukokonaisuuden, sosiaalisen tilanteen sekä muiden yksilöllisten tekijöiden merkityksen palvelutarpeen kannalta.
Kaikkia vammaispalvelulain mukaisia palveluja haetaan Vammaispalveluhakemuksella, paitsi vaikeavammaisten kuljetuspalvelua, jolle on oma hakemuksensa. Myös sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua haetaan omalla hakemuslomakkeella. Kaikkia vammaispalveluja haettaessa, tulee hakemuksen liitteenä toimittaa ajankohtainen julkisen puolen lääkärinlausunto, jossa on kokonaisvaltaisesti kuvattu sairauden tai vamman vaikutusta toimintakykyyn.
Vaikeavammaisten palvelut
-
Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan jokapäiväiseen elämään kuuluvissa toiminnoissa.
Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäisistä toimista, työstä ja opiskelusta, harrastuksista, yhteiskunnallisesta osallistumisesta tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisestä eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa.Vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua voidaan järjestää työnantajamallilla, palvelusetelillä tai ostopalveluna. -
Asunnon muutostöillä pyritään mahdollistamaan vaikeavammaisen henkilön asuminen omassa kodissa. Tällaisia muutostöitä ovat esimerkiksi esteettömän liikkumisen turvaaminen kodissa, joka voidaan toteuttaa rakentamalla liikkumista helpottavat luiskat asuntoon, poistamalla kynnykset tai korjaamalla peseytymistiloja esteettömiksi. Valaistuksen muutostöitä voidaan toteuttaa vaikeasti näkövammaisen asuntoon. Haettavista muutostöistä tulee olla fysioterapeutin, kuntoutusohjaajan tai lääkärin kirjallinen suositus.Asuntoon kuuluvina välineinä ja laitteina voidaan korvata nostolaitteet, hälytyslaitteet tai vastaavat muut asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet. Kunta voi myös antaa asuntoon kuuluvia välineitä tai laitteita vaikeavammaisen henkilön käytettäväksi.Vaikeavammaiselle henkilölle korvataan asunnon muutostöistä hänelle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Suoritettaessa korvausta asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden tai laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin pidetään vaikeavammaisena henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia.
-
Palveluasuminen on tarkoitettu vaikeavammaiselle henkilölle, joka tarvitsee runsaasti apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa.
Palveluasumisella ja siihen liittyvillä tukipalveluilla mahdollistetaan vaikeavammaisen henkilön suoriutuminen tavanomaisista elämäntoiminnoista mahdollisimman itsenäisesti. Palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluontoisesti, vuorokauden eri aikoina tai muuten erityisen runsaasti. -
Vammaispalvelulain mukaan kunnan velvollisuus on järjestää vaikeavammaiselle henkilölle päivätoimintaa, joka on kodin ulkopuolelle suuntautuvaa, itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa. Vaikeavammaisten päivätoiminta on asiakkaalle maksutonta.
Päivätoimintaa järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään työkyvytöntä työikäistä henkilöä, jolla ei vamman tai sairauden aiheuttaman erittäin vaikean toimintarajoitteen vuoksi ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolain mukaiseen työtoimintaan ja jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin.
-
Vammaispalvelulain mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kuljetuspalveluihin kuuluu vaikeavammaisen henkilön työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset.
Kuljetuspalveluja ja niihin liittyviä saattajapalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi saattajankaan kanssa käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalveluja ei järjestetä henkilölle, joka saa näitä palveluja muun lain, esimerkiksi Sosiaalihuoltolain, nojalla.
Vaikeavammaisten kuljetuspalvelualueena on Paimio ja lähikunnat eli Salo, Kaarina, Sauvo, Lieto, Marttila ja Turku. Paimion kaupunki perii asiakkaalta jokaisesta yhdensuuntaisesta matkasta 3€ omavastuuosuuden. Toteutuneet omavastuuosuudet laskutetaan asiakkaalta säännöllisesti. Opiskeluun myönnetyistä matkoista ei peritä omavastuuosuutta.
-
Kehitysvammaisten henkilöiden tarvitsemat erityispalvelut järjestetään ensisijaisesti vammaispalvelulain nojalla silloin, kun ne ovat riittäviä ja sopivia sekä kehitysvammaisen henkilön edun mukaisia. Vammaispalvelulaki on siis lähtökohtaisesti ensisijainen kehitysvammalakiin nähden.
Palveluja on järjestettävä kehitysvammalain nojalla, jos sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet eivät ole asiakkaalle riittäviä tai sopivia.
Kehitysvammalain soveltaminen ei edellytä kehitysvammadiagnoosia. Riittää, että henkilön kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt ja että tämä johtuu synnynnäisestä tai kehitysiässä saadusta sairaudesta tai vammasta. Jotta kehitysvammaisuudesta voidaan puhua, vammaisuuden tulee ilmetä lapsuudessa tai viimeistään nuoruudessa ennen 18 vuoden ikää.
Kehitysvammaisten palveluista vastaa kunnan sosiaalitoimi yhdessä Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän kanssa. KTO – kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskukselta hankitaan neuvolapalvelut sekä työ- ja päivätoimintaa, asumispalveluita ja laitoshoitoa. Lisäksi mm. asumispalveluita, tilapäishoitoa ja päivätoimintaa hankitaan ostopalveluna yksityisiltä palveluntuottajilta. Kehitysvammaiset voivat saada myös vammaispalvelulain mukaisia palveluita, kuten kuljetuspalvelut tai henkilökohtainen apu sekä omaishoidon tuki.
Kehitysvammalain mukaan jokaiselle erityishuollon tarpeessa olevalle henkilölle on laadittava erityishuolto-ohjelma. Siihen tulee kirjata kaikki ne palvelut, joita henkilölle myönnetään kehitysvammalain perusteella riippumatta siitä, milloin, missä ja kuka palvelut todellisuudessa järjestää. Kuntayhtymän järjestämistä palveluista erityishuolto-ohjelman hyväksyy KTO – kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen erityishuollon johtoryhmä. Paimion kaupungin järjestämistä palveluista erityishuolto-ohjelman hyväksyy Paimion kaupungin erityishuollon johtoryhmä, jossa on edustettuna lääketieteellinen, kasvatustieteellinen ja sosiaalihuollon asiantuntemus.
Vammaisten harkinnanvaraiset palvelut
-
Vammaiselle henkilölle voidaan korvata hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen mukaisesti joko osittain tai kokonaan ne kustannukset, jotka ovat aiheutuneet päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseen tarvittavan välttämättömän välineen tai laitteen hankkimisesta. Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista korvataan puolet. Vakiomalliseen välineeseen, koneeseen tai laitteeseen tehdyt vamman edellyttämät välttämättömät muutostyöt korvataan kuitenkin kokonaan.
Välineiden, koneiden ja laitteiden korvaaminen on tarkoituksenmukaista silloin, kun niiden avulla mahdollistuu vammaisen henkilön omatoiminen suoriutuminen päivittäisistä toiminnoista. Välineen, koneen tai laitteen tarpeen tulee johtua pysyvästä tai pitkäaikaisesta sairaudesta tai vammasta. Sellaisia apuvälineitä tai laitteita, jotka kuuluvat lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin, ei korvata vammaispalvelulain nojalla.
-
Ylimääräisiä erityisravintokustannuksia voidaan korvata, mikäli vammainen henkilö joutuu vammasta johtuen käyttämään pitkäaikaisesti ja säännöllisesti erityisravintovalmisteita ja hänelle aiheutuu siitä huomattavia lisäkustannuksia, joihin hän ei saa korvausta muun lain nojalla. Korvausta haettaessa tulee antaa selvitys ylimääräisistä ravintokustannuksista ja osoittaa niiden tarve lääkärintodistuksella.
Vammaiselle henkilölle voidaan korvata ylimääräisiä vaatetuskustannuksia, jotka johtuvat vamman tai sairauden aiheuttamasta vaatteiden tavanomaista huomattavasti suuremmasta kulumisesta tai siitä, että henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää valmiina ostettavia vaatteita tai jalkineita. Vammaisen henkilön tulee antaa selvitys vamman tai sairauden aiheuttamista ylimääräisistä vaatekustannuksista. Ylimääräiset vaatetuskustannukset korvataan tositteita vastaan.
-
Sopeutumisvalmennuksen tavoitteena on vammaisen henkilön toimintakyvyn edistäminen ja vammasta aiheutuvan elämäntilanteen muutokseen sopeutuminen joko oman tai läheisen kohdalla. Sopeutumisvalmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennus. Sopeutumisvalmennuksena voidaan myöntää esimerkiksi neuropsykiatrista valmennusta tai tukiviittomien opetusta, mikäli palvelua ei voida järjestää muun lain nojalla. Sopeutumisvalmennuksen hakemuksen liitteenä tulee toimittaa julkisen puolen asiantuntijan suositus (puheterapeutti, kuntoutusohjaaja). Sopeutumisvalmennusta haetaan vammaispalveluhakemuksella.
Kelan järjestämät sopeutumisvalmennukset ovat ensisijaisia suhteessa vammaispalvelulain mukaiseen sopeutumisvalmennukseen. Sopeutumisvalmennusta järjestetään lyhytaikaisina palveluina. Sopeutumisvalmennusta voidaan myöntää kotiin tai kodin ulkopuolelle. Sosiaalitoimi voi hakemuksesta korvata esimerkiksi sopeutumisvalmennuskurssille osallistumisesta aiheutuneet kustannukset tai osan niistä.
-
Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua voidaan myöntää sellaisille henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia ja jotka tarvitsevat palvelua asioimisen tai muun jokapäiväiseen elämään kuuluvan tarpeen vuoksi. Julkinen joukkoliikenne, mukaan lukien kutsu- ja palveluliikenne, on ensisijainen tapa järjestää kaikille soveltuva liikkuminen.Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua voidaan järjestää sellaisille henkilöille, jotka eivät ole oikeutettuja vaikeavammaisten kuljetuspalveluihin, mutta joiden toimintakyky on merkittävästi heikentynyt ikääntymisen tai muun syyn vuoksi.
Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu on harkinnanvarainen määrärahasidonnainen palvelu, jota myönnettäessä etusijalle asetetaan ohjeellisen tulorajan alittavat hakijat.
Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua voi käyttää Paimion kaupungin alueella. Paimion kaupunki perii asiakkaalta jokaisesta yhdensuuntaisesta matkasta 3€ omavastuuosuuden. Toteutuneet omavastuuosuudet laskutetaan asiakkaalta säännöllisesti.
Vammaispalvelujen yhteystiedot
-
Leena Rantala, sosiaalityöntekijä, puh. 050 347 5299
Michaela Engblom, sosiaalityöntekijä, puh. 050 430 3059, puhelinaika ma – pe klo 9 – 10