Siirry sisältöön

Sähkömuseon julkaistuja artikkeleita

Sähkömuseo tuottaa erilaisia artikkeleita sähkön ja museon historiaan liittyvistä mielenkiintoisista aiheista.

Neljä esitettä, joissa kuvia vanhasta puhelimesta, miehestä ja lehmistä, vanhasta rakennuksesta ja keittiöstä sekä hellasta.

Julkaistut artikkelit

Osa artikkeleista on julkaistu jo aiemmin Sähkömuseon nettisivuilla. Artikkelit löytyvät kustakin jutusta esittelytekstiin upotettuina linkkeinä. Artikkelit ovat aakkosjärjestyksessä.

  • Sähkömuseon Arkiston helmiä -artikkelisarjan ensimmäinen osa. Sarjassa käsitellään Sähkömuseon arkistokokoelmaan kuuluvia erilaisia aineistoja. Sarjan ensimmäinen artikkeli käsittelee Sähköviesti-lehden numeroa 3/1966.

    Sähköviesti-lehteä julkaisi Suomen Sähkölaitosyhdistys, joka oli vuonna 1939 perustetutun Suomen Sähkölaitosyhdistyksen asiakaslehti. Yhdistys oli jo vuodesta 1928 alkaen julkaissut yhdessä Sähköinsinööriliiton kanssa Voima ja Valo -lehteä.

    Artikkeli julkaistu 28.7.2020.

    Etualalla nainen ja pyykkikori, jossa pyykkiä. Takana kuivauskaappi, jossa paitoja ja sukkia.
    Sähköviesti 3-1966 kansikuva

  • Vuodesta 1953 alkaen tuotettuun Sähkölähteenmäen leikekirjaan oli poimittu Sähkölähteenmäen liikkeen mainos, jossa esiteltiin yrityksen myymälässä 1950-luvun puolivälissä myynnissä ollutta Huvi-pesukonetta. 

    Artikkeli julkaistu 26.7.2021.

    Tekstiä eri fonteilla, pesukone, erilaisia piirroshahmoja
    Iivari Lähteenmäki sähköliikkeen pesukonemainos.

  • Kopterisahaus vei Verkonrakennus Oy:n 90-luvulla huipulle. Raivaustöihin kehitetyn taivalla lentävän sahan tarkoituksena on karsia johtokatuja oksista ja lumikuormista, jotka aiheuttavat sähkökatkoja. Juttu on julkaistu kolmessa osassa.

    Artikkeli julkaistu 26.6.2020.

    Vasemmalla helikopteri ja roikkuva saha sekä puun latvoja ja sähkölinjoja. Oikealla tekstiä.
    Juttu Verkonrakennus Oy:sta Johdin-lehdessä 1994.

  • Lentäjä Timo Ylitervo pestattiin Verkonrakennukselle 1992 pystyttämään sähköpylväitä moottoritien varteen. Sähköpylväiden pystytys sujuikin Ylitervolta sen verran hienosti, että häntä pyydettiin kokeilemaan helikopterisahausta. 

    Artikkeli on julkaistu 1.7.2020.

    Oikealla mies, vasemmalla osa helikopterin hytistä. Ylhäällä ja alhaalla tekstiä.
    Hämeen Sanomat 1996.

  • Vuonna 2015 lentäjä Timo Ylitervo oli menettää henkensä, kun kopteri teknisen vian takia iskeytyi maahan 30 metrin korkeudesta. Vaikka kopterisahaus sisälsi hengenvaarallisia riskejä, kopterisahaa kuvailtiin merkittäväksi hankkeeksi ennen kaikkea kopterin herättämän mediahuomion takia.

    Artikkeli julkaistu 3.7.2020.

    Takana helikopteri, etualalla sähkölinjoja, oikealla alhaalla puun latvoja.
    Jukka Salmelan ottama kuva suomalaisesta keksinnöstä, helikopteriin liitetystä latvasahasta 3/2020.

  • Vuonna 1935 Askalan voimalaitosrakennus oli tehokkaan rakentamisen vaiheessa, mistä kertoo esimerkiksi se, että työmaalla oli parhaimmillaan lähes 200 työntekijää samanaikaisesti.

    Artikkeli julkaistu 9.11.2018.

    Suuri rakennustyömaa, jossa ihmisiä työnteossa
    Kuva: Sähkömuseon valokuvakokoelma.

  • Fysiikan keksinnöistä monet ovat mullistaneet monin tavoin elämäämme. Ne ovat osaltaan johtaneet myös sähkötekniikan kehittymiseen.

    Artikkeli on julkaistu 28.8.2020.

    Edessä turkoosi vanha auto asfalttitiellä, takana liikennemerkki ja kuiva maasto.

  • Vuonna 1921 Juntolan voimalaitos vihitään käyttöön 10. marraskuuta. Osittain se oli ollut käyttökunnossa jo edeltävänä vuonna. Korkeimmassa kohdassaan pato oli 18 metriä. Voimalaitokseen asennettiin kolme koneyksikköä ja normaaliksi vuosittaiseksi sähköntuotannoksi Juntolassa tuli noin 2,6 miljoonaa kilowattituntia, mikä kolminkertaisti yhtiön sähköntuotannon.

    Artikkeli julkaistu 19.9.2021.

    Etualalla puun lehtiä ja vettä, takana voimalaitos ja sähkötolppa
    Juntolan vesivoimalaitos

  • Lounais-Suomen Sähköosakeyhtiössä apulaisjohtajana aloittaneen rakennusmestari T.E. Haapalan päiväkirjaotteita vuodelta 1921 Juntolan voimalaitoksen käyttöönoton alla.

    Artikkeli julkaistu 7.11.2021.

    Voimalaitoksen erilaisia rakenteita
    Juntolan valokuva-albumin yksi sivu – kaikki kuvat ovat ilmeisesti vuodelta 1921. Albumi kuuluu Paimion Sähkömuseon valokuvakokoelmaan.

     

  • Alvar Aallon propellilla varustettu valaisin on Taito Oy:n valmistama. Itse valaisin ei ole harvinainen, mutta propellimainen säleikkö ei ole tiettävästi säilynyt. Kyseinen valaisinmalli oli Paimion parantolassa hyvin yleinen.

    Artikkeli on julkaistu 25.7.2019.

    Ylhäällä lasikupu, jonka sisällä on valo ja propelli.
    Taito Oy valmisti valaisinta tuotenumerolla 2023/1933.

  • Mittarinlukijan ammatti on nähtävästi yksi kansakuntamme salaisimmista instansseista. Melkein sähkönmyynnin alkuajoista asti kulki henkilö lukemassa talouksien sähkömittareita.

    Artikkeli on julkaistu 10.5.2021.

    musta sähkömittari
    Sähkömittari

  • Strömberg-1000 tai toiselta nimeltään SELCO-1000 on yli kaksi metriä korkea tietokone. Kyseessä on laite, joka on ohjannut sähkönjakelua tuhansiin kohteisiin, vaikka se on alun perin suunniteltu paperikoneiden ohjaukseen.

    Artikkeli on julkaistu 20.2.2021.

    Taustalla suuri vanha tietokone, keskellä mittari jalustalla ja etualalla osa pienoismallia.
    Sähkömuseon Strömberg-1000 tietokone.

  • SELCO-1000 tietokone, joita Suomessa on tiettävästi ollut käytössä ainoastaan 9 kappaletta. Nykyään Sähkömuseossa oleva Strömberg-1000 palveli 1975-1985, vaikka laitetta pidettiin 1970-luvulla jo osin vanhentuneena.

    Artikkeli on julkaistu 18.4.2021.

    Taustalla suuri vanha tietokone ja etualalla iso vanha muistikortti.
    Edessä näkyy koneeseen liittyvä ferriittimuistikortti, jossa joka bitille on oma muistirengas
    eli yksittäiset bittimuistirenkaat voi nähdä suurennuslasilla .

  • 1960-luvulla Sähkölähteenmäen johdon toimesta alettiin kerätä talteen käytöstä poistettuja sähkölaitteita ja noin 30 vuotta myöhemmin syntyi Sähkömuseosäätiö, jonka tehtävänä oli perustaa museo sekä taltioida sähkön historiaa.

    Artikkeli on julkaistu 17.6.2017.

    kaksi miestä, joista toinen leikkaa nauhaa saksilla. Taka-alalla kaksi naista.
    Ministeri Enestam leikkasi avajaisnauhan. Avustajana toimi sähköteknikko Erkki Tuominen – yksi keskeisistä museohankkeen taustahenkilöistä.

  • Sähköturvallisuutta koskevia määräyksiä annettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1902, minkä seurauksena Sähkölaitoksia velvoitettiin järjestämään ”erityinen silmälläpito”. Nykyään sähköturvallisuutta valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivarasto TUKES.

    Artikkeli on julkaistu 18.9.2020.

    tekstiä vanhassa sanomalehtiartikkelissa.
    Suomen Sosiaalidemokraatti 4.8.1923. Sähköonnettomuus Perttelissä.