Luontopolun rakentaminen

 

Ajatus polusta

Luontopolkuhankkeen alullepanija ja idean isä oli paimiolainen Väinö Nuppula. Vuonna 1992 hän vieraili Iso-Heikoisissa sijaitsevalla Järvessuolla Pertti Viklundin opastamana. Viklund, joka oli nuorena työskennellyt turvetehtaalla, esitteli Järvessuon turpeennostoaluetta ja sen aiempaa hyötykäyttöä. Suomaisemat tekivät Nuppulaan vaikutuksen, ja hän alkoi kohentaa pehkutehtaaseen liittynyttä, suon yli johtavaa polkua rakentamalla siltoja kaivantojen yli. Työn edetessä alueen maanomistaja Juhani Särvä tutustutti Nuppulan Kuhankuonolla olevaan muinaisrantaan, ’pirunpeltoon’. Tuolloin Nuppula sai ajatuksen suoalueen ja muinaisrannan yhdistämisestä.

Sittemmin Nuppula vei tuttaviaan retkeilemään kunnostamalleen reitille sekä muinaisrannan maisemiin. Vierailijat ihastuivat alueeseen, ja ajatus luontopolusta alkoi vähitellen hahmottua. Nuppula kulki ahkerasti maastossa ja suunnitteli sopivaa reittiä, ja näillä retkillään hän löysi mm. erikoisen mäntyharvinaisuuden.

Polkuhankkeen toteutusta varten Nuppula otti yhteyttä Paimio-Seuran puheenjohtajaan, Uolevi Salmiseen. Paimio-Seura päätti lokakuussa 1992 luontopolun rakentamisesta, ja tämän jälkeen käynnistyivät valmistelutyöt. Yhdistys hankki maanomistajilta luvat polun perustamiseen ja ylläpitoon. Hankkeeseen lähtivät mukaan myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton Paimion osasto sekä Paimion seudun ympäristöyhdistys.

Talkootyötä

Luontopolun rakennustyöt tehtiin kokonaan talkootyönä. Talkootyötunteja kertyi kaikkiaan noin 5 000 tuntia. Töihin osallistui sekä yksityisiä henkilöitä että yrittäjiä, yhteensä lähes 70. Kuhankuonon laelle rakennettiin näkötorni, jonka materiaalit kuljetti paikalle maanomistaja Markku Mäkitalo. Reitin varrelle tehtiin luontoaiheisia infotauluja; niiden laatimiseen osallistuivat asiantuntijat Aatos Petäjä, Severi Aaltonen, Ilkka Kukkonen sekä Tapio Kallio. Luontotaulut valmisti Jouni Rinne, joka teki myös luontopolun opasteviitat.

 

Tekijöitä ja tukijoita

Hankkeeseen osallistui lukuisa joukko myötävaikuttajia ja tukijoita, ja myös yksityiset polun käyttäjät saivat osallistua hankkeen tukemiseen paikallislehden haastekampanjassa. Maaseutulautakunta myönsi kunnan yksityistieavustuksista 10 000 markkaa parkkipaikan rakentamiseen polun lähtöpaikalle. Lähtöpaikalle vievä tie rakennettiin talkootyönä. Sen urakoi Pentti Riikonen, ja paikalliset kuorma-autoilijat toivat tietä varten kuormakaupalla sepeliä ja hiekkaa.

Avajaiset

Polku avattiin yleisölle elokuussa 1993, mutta viralliset avajaiset pidettiin Kotiseutuliiton 100-vuotisjuhlien yhteydessä toukokuussa 1994. Luontopolun vihki käyttöön työministeri Ilkka Kanerva.

Näyttelytila

Muutamaa vuotta myöhemmin 1996 parkkipaikan viereen, turvetehtaan entiseen konehuoneeseen, valmistui “Suo, piuha ja turve” -näyttely, jossa on mm. Veijo Mäkitalon rakentama pienoismalli entisajan turpeennoston vaiheista.

Korsu

Polkua täydennettiin ja yksityiskohtia hiottiin vielä pitkin 1990-lukua. Paimion sotaveteraanit ry rakensi polun loppuosuudelle mukaelman sota-ajan korsusta, ns. Korpelan korsun. Sen rakentamisessa oli mukana 60 eri henkilöä ja liikelaitosta. Korsun vihki käyttöön Turun arkkihiippakunnan piispa Ilkka Kantola maaliskuussa 1999.

Luontopolku kehittyy edelleen

Virallinen ulkoilulain mukainen ulkoilureitti Paimion luontopolusta tuli vuonna 1999. Lähes kolmenkymmenen vuoden aikana polulla on käynyt valtava määrä vierailijoita. Se on tarjonnut monenlaisia luontoelämyksiä kaiken ikäisille kulkijoille. Polkua on ylläpitänyt ja huoltanut Paimio-Seura yhdessä Paimion kaupungin sekä talkoolaisten kanssa. Vuosien varrella on pidetty useita klapi-, hake- ja pitkospuutalkoita.

Vuonna 2017 Lounais-Suomen Osuuspankki myönsi Paimio-Seuralle avustuksen kodan rakentamiseen Kuhankuonon levähdyspaikalle. Kodan rakensi Jani Virtanen, ja Väinöläksi ristitty kota vihittiin käyttöön toukokuussa 2017. Viime vuosina tehtyihin parannuksiin kuuluu myös Takasuon ylittävä uusi silta, jonka rakentamisesta huolehti Paimion kaupunki. Paimio-Seura puolestaan uudisti luontopolun infotaulut kaupungin kulttuuritoiminnan tuen turvin vuosina 2019-2022.

Lähteet:

Paula Sainio 1997: Paimion luontopolku. Projektityö. Turun kesäyliopisto, Turun ammatillinen aikuiskoulutuskeskus. Kansainvälistymisen, matkailupalvelun ja tietotekniikan jatkolinja.

Väinö Nuppulan kuvakokoelma ja luontopolkuaineisto/ Paimio-Seura, Paimion kotiseutuarkisto.