Kolme podcastia August Pyölniitun elämästä

Podcast-sarja kertoo paimiolaisesta August Pyölniitusta (1887–1979). Hän oli perheetön maanviljelijä, joka eli sisariensa Idan ja Olgan kanssa. Pyölniittu oli lahjakas ja lukenut mies, joka kirjoitti pöytälaatikkoon lähes 70 vuotta. Hän oli omaperäinen paikallaan pysyvä maailmankansalainen, mutta usein aikaansa edellä. Voisimme oppia Pyölniitulta paljon.

Museonjohtaja Johanna Lehto-Vahtera on tutkinut Pyölniittua vuosia ja julkaissut hänen tekstejään useassa kirjassa 2000-luvulla.
August Pyölniitun museossa on järjestetty 1990-luvulta lähtien vuosittain keskustelutilaisuuksia, joiden aiheena on ollut Pyölniitun kirjoituksiin liittyvä teema. Podcast-sarja tuo keskustelut kenen tahansa kuunneltaviksi. Jaksoissa tarkastellaan Pyölniitun mietteiden ja podcast-vieraiden kautta tunteita, maaseudun arkea ja matkustamista.

Podcast-sarjan on tuottanut Pyölniitun muisto ry yhdessä Paimion kaupungin kulttuuripalvelujen kanssa. Hanketta on rahoittanut Maaseudun Säätiö SR. Tekniikasta vastasivat salolaisen Raja-Audion Tomas Haapanen ja Kari Laaksonen.

Jaksokuvaukset

Jakso 1. Kovin heikko ja kitukasvuinen on erotiikan kukka minussa

Jaksossa kuullaan August Pyölniitun ajatuksia tunteista vuoropuheluna häntä tutkivan Johanna Lehto-Vahteran kanssa. Pyölniittu haaveili rakkaudesta mutta ei löytänyt kumppania. Hän oli naimaton ja asui siskojensa kanssa. Yksin oleminen oli hänelle aina tutumpaa kuin yhdessäolo. Tunteet purkautuivat päiväkirjaan, johon hän kirjoitti usein rakkaudesta ja ystävyydestä. Otteita August Pyölniitun päiväkirjasta lukee Matti Luotonen. Kuten Pyölniittu, myös Luotonen on kotoisin Paimion Maljamäen kylästä ja he tunsivat toisensa.

Jakso 2. On valittava joko ulkonaiset vaikeudet tai sisäinen rappeutuminen. Kolmatta vaihtoehtoa ei ole

Kirjailija Juha Hurme ja August Pyölniittua tutkiva Johanna Lehto-Vahtera keskustelevat kolmen maaseudun miehen maailmankuvasta 1900-luvun taitteessa. Hurme rinnastaa Akseli ja Eelo Isohiiden tolstoilaisuuden ja August Pyölniitun omaperäisen elämänfilosofian toisiinsa. Isohiidet olivat August Pyölniitun ikätovereita, 1880-luvulla syntyneitä, mutta heidän lähtökohtansa olivat hyvin erilaiset. Isohiidet olivat alun perin koulutettuja ja varakkaita, mutta kääntyivät Leo Tolstoin oppiin, jossa korostettiin lähimmäisenrakkautta ja vaatimatonta elämää. August Pyölniittu oli torpparin poika, joka kasvoi ulkoisesti vaatimattomaan elämäntyyliin, mutta hankki laajan sivistyksen.

Jakso 3. Toiset harrastukset rikastuttavat ihmistä henkisesti, toiset taas köyhdyttävät

Johanna Lehto-Vahteran vieraana on toimittaja Olli Haapakangas. He juttelevat matkustamisesta ja paikallaan pysymisestä. Haapakangas luki Pyölniitun ajatuksista koottua Hermolepuutusta-kirjaa Euroopan matkallaan ja vertasi nykyihmisen elämää Pyölniittuun, joka ei koskaan käynyt Etelä-Suomea pidemmällä. Pitääkö ihmisen matkustaa ja nähdä paikkoja omin silmin, jotta ymmärtää maailmanmenoa? Pyölniittu pääsi mihin tahansa lukemalla ja ajattelemalla kauan ennen internetin aikaa. Hän kehitteli kirjatiedon pohjalta jopa toisiin maanosiin sijoittuvia keksintöjä. Pyölniittu myös rakasti karttoja ja piirsi niitä itsekin.

Lisätiedot podcasteista

Johanna Lehto-Vahtera 044 0800227, johanna.lehto-vahtera@porvoonmuseo.fi tai Janna Jokela 046 9504988, janna.jokela@gmail.com