Siirry sisältöön

Kiehkuravesirutto

Kiehkuravesirutto on uposkasvi, joka on säädetty EU:ssa haitalliseksi vieraslajiksi.

Kuvassa kiehkuravesirutto joka on uposkasvi, sillä on pitkä varsi ja pieniä kiehkuraisia lehtiä pitkin vartta.

Kiehkuravesirutto kuva: Christian Fischer

Paimiossa tehtiin vuonna 2021 Suomen ensimmäiset havainnot kiehkuravesirutosta (Elodea nuttallii). Kyseessä on EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji, joka valtaa nopeasti elintilaa vesiympäristössä. Kiehkuravesiruttoa on havaittu Paimion molemmissa uimalammissa, Ankkalammella ja Hiekkahelmessä, sekä kahdessa muussa pohjavesialueen lammessa Valkojannummen alueella.

Kiehkuravesirutto on uposkasvi, joka viihtyy erityisesti emäksissä ja rehevissä järvissä. Se kasvaa myös hitaasti virtaavissa joissa, isoissa ojissa sekä vähäsuolaisessa murtovedessä. Laji muistuttaa kanadanvesiruttoa (Elodea canadensis), jonka lehdet kasvavat myös kolmen lehden kiehkuroina varren ympärillä. Kiehkuravesiruton lehdet ovat kuitenkin kapeammat ja suippokärkiset.

Nimi ”rutto” viittaa kasvin sitkeyteen ja nopeaan leviämiseen, koska rehevissä järvissä se voi muodostaa massiivisia kasvustoja. Kasvullinen levittäytyminen on hyvin tehokasta, sillä vesirutto katkeaa helposti ja lisääntyy hyvin pienistäkin kasvinpalasista. Verson palaset voivat levitä uusille alueille luontaisesti aallokon, virtausten ja lintujen kuljettamana sekä ihmisen aiheuttamana uimalelujen, pyydysten ja muiden vedessä käytettävien välineiden mukana.

Kiehkuravesirutto on todennäköisesti levitetty tahallisesti ihmisen toimesta Paimion lampiin tai mahdollisesti kasvi on voinut levitä uimalammesta toiseen esimerkiksi uimalelujen mukana. Ankkalammessa, Hiekkahelmessä sekä ainakin osassa sen lähilammissa esiintyy myös vieraslaji aurinkoahventa.

Koska kiehkuravesirutto leviää pienistäkin kasvin osista, sen leviämisen estämiseksi on tärkeä muistaa puhdistaa uima- ja kalastusvarusteet huolellisesti. Puhdistamiseen riittää välineiden huuhtelu ja silmämääräinen tarkastaminen kasvipalojen varalta. Kasvin paloja sisältävät huuhteluvedet eivät saa päätyä vesistöön, vaan huuhtelu on hyvä tehdä esimerkiksi kylpyhuoneessa tai pihanurmella.

 

Maaomistajia pyydetään tarkastamaan vesistönsä kiehkuravesiruton varalta Paimiossa

Paimiossa on havaittu jo viidessä lammessa EU:ssa haitalliseksi säädettyä vieraslajia kiehkuravesiruttoa. Paimion kaupunki kartoittaa kiehkuravesiruton levinneisyyttä Paimiossa. On tärkeä tietää vieraslajin levinneisyydestä, jotta pystytään estämään sen leviämistä entisestään ja suunnittelemaan alueellisia torjuntakeinoja.

Toivommekin, että kaikki maanomistajat tarkastaisivat maillaan olevat lammet ja muut vesistöt kiehkuravesiruton varalta. Ilmoitukset kiehkuravesirutosta ja myös epävarmoista havainnoista voi tehdä kuvan kera vieraslajit.fi -sivustolle tai iNaturalist -sovelluksen kautta. Mikäli tarvitset apua vieraslajin tunnistamiseen tai havaintoilmoituksen tekemiseen, sitä tarjoaa Paimion kaupungin ympäristösuojelu.

Tarkoitus on vain kartoittaa kiehkuravesiruton levinneisyyttä, viranomainen ei velvoita yksityishenkilöitä kiehkuravesiruton torjuntaan eikä vieraslaji-ilmoituksesta seuraa sakkoa tai muutakaan kustannusta. Kiehkuravesirutto on haitallinen vieraslaji, koska se syrjäyttää luontaiset lajit, rehevöittää vesistöjä ja muodostaessaan runsaita kasvustoja kiehkuravesirutto haittaa merkittävästi mm. virkistyskäyttöä.

Apua tunnistukseen sekä havaintoilmoituksen tekoon:
Paimion kaupungin ympäristösuojelun projektisuunnittelija
laura.paarala@paimio.fi
+358 2 474 5488

Kiehkuravesiruttoa kasvaa mattona lammen pohjassa.
Kiehkuravesirutto kasvaa mattona lammen pohjassa. (kuva: Laura Paarala)

Kiehkuravesiruton torjunta Paimiossa

Tämä osuus on vielä kesken ja se täydentyy hankkeiden edetessä.

  • Paimion Ankkalammesta tehtiin ensimmäinen Suomen kiehkuravesiruttohavainto (Elodea nuttallii) kesäkuussa 2021. Ankkalampi on pieni tekolampi, joka toimii Paimion kunnan uimarantana. Kiehkuravesirutto on vieraslaji, jonka alkuperäistä esiintymisaluetta on Pohjois-Amerikka, josta se on levinnyt Eurooppaan jo vuonna 1939. Kiehkuravesirutto on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

    Kuvassa kiehkuravesiruttoa lammen pohjassa, uposkasvi on nauhamaista ja varresta kasvaa pieniä kiehkuraisia lehtiä.
    Kiehkuravesirutto Hiekkahelmen uimalammessa. Kuva: Laura Paarala

    Varsinais-Suomen ELY-keskus tilasi Valonialta kartoituksen Paimion muista lammista, jotka ovat potentiaalisia kiehkuravesiruton esiintymispaikkoja. Tilaukseen kuului myös Paimion Valkojannummen lampien kartoitukset. Kartoituksen tilasi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikkö. Kiehkuravesiruttoa löytyi Ankkalammen lisäksi myös toisesta uimalammesta, Hiekkahelmestä. Hiekkahelmen lisäksi Valkojannummelta kartoitettiin 11 lammen kasvillisuutta, mistään muusta lammesta ei havaittu kiehkuravesiruttoa.

    Kiehkuravesirutto havainnot ovat ensimmäisiä Suomessa, joten lajin torjuntatoimien suhteen ei ole muodostunut minkäänlaista vakiintunutta käytäntöä. Torjuntatoimia alettiin suunnittelemaan yhteistyössä asiantuntijoiden, mm. ELY-keskuksen, Valonian ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.

    Hiekkahelmi ja sen lähellä olevat lammet sijaitsevat 1-luokan pohjavesialueella (Saari-Nummensuo), alue on vedenhankintaan varten tärkeä pohjavesialue. Koska Hiekkahelmi sijaitsee vedenottokäytössä olevalla pohjavesialueella, joten siellä mm. lammen tyhjennys tai kemikaalikäsittelyt ovat poissuljettuja vaihtoehtoja pohjaveden laadun säilymisen vuoksi. Hiekkahelmessä torjuntoja täytyy hoitaa mekaanisesti kiehkuravesiruttoa poistamalla. Hiekkahelmen kiehkuravesiruton torjuntaan haettiin hankeavustusta Kainuun ELY-keskukselta haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin. Hiekkahelmen kiehkuravesirutto -hankkeen tavoitteena on lajin hävittäminen lammesta kokonaan, on tiedostettava erillisiksi töiksi (a) lammen koko pohjan kartoitus ja esiintymien paikallistaminen, (b) varsinainen poistotyö ja (c) poiston jälkeen tehtävät kartoitukset, poiston täydennykset ja muut jälkityöt. Lisäksi Hiekkahelmen läheiset lammet tulee kartoittaa kiehkuravesiruton leviämisuhan takia. Kiehkuravesirutto voi levitä myös esim. lintujen mukana lammesta toiseen. Hiekkahelmi ja muut lammet sijaitsevat lähellä toisiaan, joten leviäminen niiden välillä on varsin mahdollista.

    Ankkalammen suhteen päädyttiin vaihtoehtoon, jossa koko lampi tyhjennetään ja pohja ruopataan. Konsultin avustuksella laadittiin torjuntasuunnitelma ja käynnistettiin lupaprosessi (vesi- ja ympäristölupahakemus) Paimion kaupungin ja ELY-keskuksen yhteistyönä.

  • Hiekkahelmen kiehkuravesiruton torjuntahankkeeseen saatiin avustusta ja sen määrä on 50 % kokonaiskustannuksista. Hankeaika on 2022-2024 ja kokonaiskustannukset ovat 20 000 €. Varsinais-Suomen ELY-keskus osallistuu hankkeeseen 5000 eurolla.

    Hiekkahelmessä Sukellus Backman Oy suoritti lammen kartoituksen ja poistotyön loppukesästä 2022. Sukeltajat poistivat kiehkuravesiruttoa käsin, vedessä keräyksen apuna käytettiin harsosta valmistettua keräyspussia, joka päästää veden läpi pitäen kuitenkin kasvinosat sisällä. Sukeltajien suorittama poistotyö on hidasta, sillä kun kasvia poistetaan pohjasta, pohja pöllyää ja vesi sumentuu nopeasti. Sukeltajien onkin vaihdettava kohtaa vähintään 15 minuutin välein, jotta näkyvyys pysyy riittävänä. Näin ollen lampea tulee kiertää useita kierroksia mahdollisimman tarkan kiehkuravesiruton torjunnan onnistumiseksi. Uimalampi oli suljettuna uimareilta poistotyön ajan, jotta näkyvyys pysyy hyvänä ja sukeltajat pystyvät suorittamaan torjuntaa.

    Sukeltaja poistamassa kiehkuravesiruttoa Hiekkahelmen uimalammesta.
    Sukeltaja poistamassa kiehkuravesiruttoa Hiekkahelmen uimalammesta. Kuva: Laura Paarala

    Kiehkuravesiruttoa olikin Hiekkahelmessä odotettua enemmän, ja poistotyötä jatkettiin vielä ylimääräisiä päiviä. Kuuden sukelluspäivän aikana kiehkuravesiruttoa poistettiin yhteensä 581,80 kg. Sukeltajien karkean arvion mukaan Hiekkahelmestä saatiin poistettua noin 80% kiehkuravesirutosta. Kerätyt kiehkuravesirutot pakattiin jätesäkkeihin ja hävitettiin asianmukaisesti. Hiekkahelmen läheiset lammet kierrettiin rannalta käsin kesällä 2022, eikä niissä havaittu kiehkuravesiruttoa. Hanke jatkuu seuraavana kesänä.

    Kerätyt kiehkuravesiruttokasat kuivuvat rannalla odottaen säkitystä ja punnitusta.
    Kerätyt kiehkuravesiruttokasat kuivuvat rannalla odottaen säkitystä ja punnitusta. Kuva: Laura Paarala

    Ankkalammen torjuntaprosessi pyörähti myös eteenpäin, kun lupaprosessiin saatiin myöntävä päätös marraskuussa 2022. Tämän jälkeen aloitettiin torjuntahankkeen tarkempi suunnittelu sekä valmistelu. Paimion kaupunki on varannut 250 000 € Ankkalammen kiehkuravesiruton torjuntaan. Lisäksi syksyllä 2022 Ankkalammesta poistettiin jonkin verran kiehkuravesiruttoa laiturien ja yleisimpien uimaväylien kohdalta virkistyskäytön parantamiseksi. Kiehkuravesirutto valtaa alaa nopeasti Ankkalammessa, kasvustojen peittävyys lisääntyy vauhdilla ja eron näkee jo vuodessa. Vuonna 2021 kiehkuravesiruton pohjapeittävyyden arveltiin olevan 10 % luokkaa, mutta vuonna 2022 pohjapeittävyys oli jo noin 70-80 %. Eli kiehkuravesiruttoa on lähes koko lammessa, suurimman kulutuksen hiekkarantoja lukuun ottamatta.

     

  • Kesäkuussa 2023 Hiekkahelmestä poistettiin toisen kerran kiehkuravesiruttoa sukeltajien voimin. Kolmen sukelluspäivän aikana kiehkuravesiruttoa poistettiin yhteensä 148,10 kg. Viime vuonna kuuden sukelluspäivän aikana kiehkuravesiruttoa poistettiin yhteensä 581,80 kg. Tästä voimme päätellä, että kiehkuravesiruton määrä on nyt huomattavasti pienempi Hiekkahelmessä. Torjuntatyötä tulee kuitenkin jatkaa tulevina vuosina.

    Sukellus Backman Oy:n sukeltajat kartoittivat myös seitsemän muuta kaupungin mailla olevaa Hiekkahelmen läheistä lampea. Niistä kahdesta löytyi uudet kiehkuravesirutto esiintymät.

    Valkojannummen lammet kartalla.
    Valkojannummen lammet kartalla. Kiehkuravesiruttoa esiintyy lammissa VN1 (Hiekkahelmi), VN2 ja VN5.

    Kiehkuravesirutto ei ollut ehtinyt vielä muodostaa suuria kasvustoja uusiin lampiin Valkojannummella. Sukeltajat ryhtyivät heti torjuntatoimiin ja poistivat vieraslajia myös kahdesta uudesta lammesta.

    Suketaja nousemassa rantaan kiehkuravesiruton keräykseltä, taustalla näkyy kumivene.
    Sukeltajat käyttivät apunaan kumivenettä kiehkuravesiruttoa poistaessaan. Kuva: Laura Paarala

    Ankkalammen tyhjennys

    Ankkalampi oli uimakäytössä vuoden 2023 elokuun loppuun. Syyskuussa aloitettiin kiehkuravesiruton torjunta tyhjentämällä koko lampi. Laiturit ja muut vedessä olevat välineet nostettiin pois tieltä tyhjennyksen edeltä. Tämän jälkeen Ankkalammen vettä alettiin pumppaamaan hiekkasuodattimen kautta maastosuodatukseen ja sieltä vesi lopulta päätyi ojia pitkin Paimionjokeen. Tällä toimenpiteellä pyrittiin estämään kiehkuravesiruton leviäminen muihin vesistöihin, erityisesti Paimionjokeen.

    Ankkalampi -nimellä tunnetun maauimalan vesi pumpataan ja suodatetaan pois, jotta siinä olevat vieraslajit voidaan poistaa. Tässä lyhyt filmi siitä, miten projektin ensimmäistä vaihetta toteutetaan. Viikossa veden pinta on laskenut 25 cm ja vauhti kiihtyy. (Video: Jukka Oksa)

     

    Tyhjennys kesti marraskuun loppuun, eli arvioitua pidempään, suunnitelman mukaan lammen tyhjennyksen olisi pitänyt valmistua kuukaudessa. Tyhjennys kesti arvioitua kauemmin sateiden, pakkasten, pohjan muotojen ja ensimmäisen hiekkasuodattimen hitaan läpivirtauksen vuoksi. Paikalle hankittiin kuitenkin toinen, tehokkaampi hiekkasuodatin, ja lampi saatiin tyhjenemään sopivalla tahdilla. Marraskuussa pakkaskelit vaikeuttivat Ankkalammen tyhjennystä ja kasvillisuuden poistoa lammenpohjalta. Pohjan muotojen vuoksi vesi ei virrannut koko lammesta pumpulle. Ratkaisuna tähän, Ankkalammen pohjaan kaivettiin väylä, jota pitkin vesi kulkeutui pumpulle saakka.

    Koska tyhjennys kesti odotettua kauemmin ja talvi ehti alkaa, lampeen jääneet vesilampareet jäätyivät. Suunnitelmasta poiketen aurinkoahvenia ja muita kaloja ei ehditty sähkökalastaa ennen jääpeitteen muodostumista ja kalat jäätyivät lopun veden mukana. Pohja ruopataan talvella, jotta kaikki juuret, kasvinpalat ja kalat saadaan pois lammesta. Jäistä pohjaa on hieman hitaampi kaivaa, mutta on helpompi kuljettaa ruopattua maa-ainesta pois. Lisäksi työkoneella on helpompi työskennellä kovalla pohjalla kuin upottavassa lammenpohjassa. Pohjakunnostusten jälkeen Ankkalampi alkaa täyttyä itsekseen. Ankkalampi on taas uimakäytössä aikaisintaan puolentoista vuoden kuluttua, eli vuonna 2025.

    Vielä riittää tyhjennettävää ja kaivettavaa Ankkalammella. (Video: Jukka Oksa)

Kuvitettu aikajanakuva Ankkalammmen tyhjennyksestä. Kuvassa esitetään visuaalisesti lammen tyhjentyminen ja hankkeen toimien järjestys.
Aikajanassa esitetään Ankkalammen tyhjennyshankkeen eteneminen. Kuvaa luetaan vasemmalta oikealle, käyden tyhjentyneen lammen pohjassa keskellä.