Siirry sisältöön

Helmi-elinympäristöohjelman hankkeet

Paimiossa toteutetaan luonnonhoitotöitä perinneympäristöissä, purojen ranta-alueilla sekä lintujen pesimä- ja levähdysalueella.

Vähäjoki virtaa jään alla ja taustalla näkyy miten aurinko paistaa männikön läpi.

Käynnissä olevat hankkeet

Vuosina 2023-2024 Paimiossa toteutetaan perinnebiotooppien kunnostuksia. Hankkeessa on tarkoitus aloittaa laidunnus Jokelan koulun viereisellä alueella sekä Vähäjokipolun varrella. Laidunnus estää alueiden umpeenkasvua ja vieraslajien leviämistä sekä lisää luonnon monimuotoisuutta.

Syyspäivä Vähäjoen varrella, joki virtaa värikkäiden puiden lomassa.

Söpöjä lehmiä laitumella.
Naudat laiduntavat Vähäjokipolun laitumella. (Kuva: Laura Paarala)

Lue lisää täältä:

Valonia – Liedossa ja Paimiossa perinnemaisemien kunnostukset hyvässä vauhdissa

Valonia – Helmikunnat 2

 

Päättyneet hankkeet

Vuosina 2021-2022 Helmi-hankkeita toteutti Paimion kaupunki yhteistyössä Valonian kanssa. Hankkeita rahoitti ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelma, Paimion kaupunki ja Valonia osallistuivat hankkeeseen omarahoituksella.

Helmi-kohteita oli neljä; Juntolan luonnonsuojelualue, Vähäjoki, Karhunoja ja Lintuparatiisi.

Lehtipuita Paimion joen rannalla Juntolan luonnonsuojelualueella.

Juntolan luonnonsuojelualue

Juntolan luonnonsuojelualue sijaitsee Paimion pohjoisosissa Paimionjoen itärannalla. Suojelualue on perustettu vuonna 1961.  Laidunnuksen päättyminen 1950-luvulla on aiheuttanut alueen umpeenkasvua ja metsittymistä. Valoisuuden ja paahteisuuden väheneminen on heikentänyt niittylajiston monipuolisuutta, osa lajeista on hävinnyt kokonaan alueelta ja jäljellä oleva lajisto sinnittelee pienialaisilla avoimilla niittylaikuilla. Lisäksi kuusettumisen aiheuttama voimakas varjostus ja happamoittava karike heikentävät myös lehtolajiston elinoloja.

Juntolan luonnonsuojelualueelle laadittiin luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys sekä päivitetty hoitosuunnitelma vuonna 2021. Lisäksi liito-oravaselvitys tehtiin toukokuun 2021 lopulla, liito-oravia ei löydetty, mutta metsä olisi niille sopiva elinympäristö. Hoitotoimissa huomioitiin ja turvattiin liito-oravan elinympäristöjen säilyminen.

Juntolan luonnonsuojelualueella tehtyjen kunnostus- ja hoitotöiden tavoitteena oli parantaa alueen lehto- ja niittylajiston tilaa. Kuusta poistamalla lisättiin kasvutilaa ja parannettiin valo-olosuhteita sekä vähennettiin kuusten happamoittavaa vaikutusta. Puuston rakennetta ohjattiin niin, että lehtipuiden osuus puustossa kasvaa ja lehtipuut järeytyvät. Samalla lisättiin kuusilahopuun määrää ja mahdollistettiin lehtilahopuuston syntymistä alueelle pitkällä tähtäimellä.

Kesäisen vehreä maisema Vähäjoelle.

Vähäjoki

Vähäjoen varrella lähellä Paimion keskustaa on kaupungin omistamaa virkistys- ja viheraluetta, jonka keskellä kulkee Vähäjokipolku. Vähäjoen alueelle laadittiin hoito- ja maisemasuunnitelma, joka valmistui vuonna 2022.

Alueen hoitotoimenpiteitä oli ensisijaisesti
Vähäjoen rantavyöhykkeen ennallistaminen poistamalla aikoinaan rantavyöhykkeelle istutetut mäntymetsiköt sekä ottamalla hoidon piiriin vanhat jokivarsiniityt ja avoimet vanhat peltoheitot. Hoitosuunnitelman mukaisesti alueille istutettiin lehtipuustoa ja olemassa olevaa puustoa raivattiin kevyesti, tavoitteena on luoda alueista monimuotoisia lehtoelinympäristöjä. Vähäjoen varressa on myös umpeenkasvavia niittyjä, joita kunnostettiin poistamalla pensaikkoa ja luomalla alueista avoimempia ja monimuotoisia perinnemaisemaympäristöjä. Perinnemaisemia hoidetaan tulevaisuudessa mahdollisesti laidunnuksella.

Talvinen kuva Karhunojasta ennen istutuskuusikon kaatoa.

Karhunoja

Karhunoja on Paimionjoen sivujoen, Vähäjoen, sivupuro. Karhunoja on kalastoltaan arvokas pienvesi ja taajamapuro. Karhunoja rantavyöhykkeineen sijaitsee Paimion Kiusalassa, noin kolmen kilometrin päässä Paimion keskustasta. Alueelle on laadittu kunnostus- ja maisemasuunnitelma, joka valmistui vuonna 2022.

Karhunojan etelärannalla sijaitsi noin 50-vuotias tiheä istutuskuusikko, joka kaadettiin lähes kokonaan. Kuusikon uudistamisen tavoitteena on lisätä alueen monimuotoisuutta ja kasvattaa uusi lehtipuuvaltainen metsikkö poistetun kuusikon tilalle. Alueelle jätettiin kuitenkin joitakin 3-7 tekopuupökkelön ryhmiä lisäämään luonnon ja maiseman monimuotoisuutta. Tekopökkelöt muodostavat vuosien päästä alueelle lahopuustoa. Karhunojan pohjoisrannalla on avointa puistoa ja osin luonnontilaista ja puoliavointa puronvartta. Tälle pohjoisrannalle suunnitellaan puustoista maisemaniittyä, joka tarjoaa mm. pölyttäjille ravintoa. Maisemaniittyjen kunnossapidon tavoitteena on edistää lajiston monimuotoisuutta ja säilyttää alueiden avoin yleisilme.

Rantavyöhykkeiden kunnostuksen lisäksi toteutettiin Karhunojassa purokunnostuksia, tavoitteena erityisesti erittäin uhanalaisen taimenkannan elvyttäminen ja uhanalaisen vesiluontotyypin tilan parantaminen.

Keloutunut puu kylpee auringonpaisteessa Lintuparatiisin altaan reunalla.

Lintuparatiisi

Lintuparatiisiin pysähtyvät muuttolinnut lepäämään ja osa linnuista jää pesimäänkin. Kosteikot, kuten merenlahdet ja lintujärvet, ovat tärkeitä pesimä-, levähdys- ja ruokailupaikkoja niin Suomessa pesiville kuin Suomen kautta muuttaville linnuille. Muuttoaikana kosteikolla voi tavata myös muissa elinympäristöissä pesiviä lintuja ruokailemassa. Monet kosteikot ovat ylirehevöityneet, kasvaneet umpeen, ja niiden rakenne on yksipuolistunut. Siksi linnuille ei ole tarjolla sopivia kosteikkoja riittävästi. Lintukosteikkoja hoitamalla voidaan merkittävästi tukea uhanalaisten ja silmälläpidettävien lintulajien selviytymistä. Kosteikkotoimista hyötyvät kymmenet uhanalaiset lintulajit sekä lukuisat elinvoimaiset lintulajit ja muu luonto.

Paimion lintuparatiisi -hankeessa kunnostettiin entisen jätevedenpuhdistamon alueella lintujen levähdys- ja pesintäpaikkoja. Alueen hoitotoimia mietittiin yhdessä lintu- ja luontoharrastajien, Suomen luonnonsuojeluliiton edustajan, Valonian sekä Paimion kaupungin edustajia kanssa. Alueelta on poistettu vesakoita, kuitenkin säästäen puut ja pensaikot, jotka sopivat lintujen suojapaikoiksi. Vesakoiden poistolla  estetään umpeenkasvua ja luodaan avoimuutta, joka helpottaa niin lintujen kuin niitä tarkkailevien ihmistenkin olemista alueella. Vesakoiden raivausta jatketaan muutaman vuoden välein alueella. Alueelle perustetaan myös tasanne, jolta Lintuparatiisin elämää on hyvä tarkkailla. Lintuparatiisin altaat ja niiden ranta-alueet ovat sopiva elinympäristö monille eläimille kuten viitasammakolle, sudenkorennoille, uhanalaiselle pajusirkulle ja nokikanoille.