Siirry sisältöön

Kuudessa kunnassa työskennellään sen eteen, että kouluun on kiva palata myös loman jälkeen

Kuuden varsinaissuomalaisen kunnan hankkeessa tuetaan oppilaiden myönteistä kouluun kiinnittymistä ja ennaltaehkäistään koulupoissaoloja.

Oppilaita ulkovaatteet päällä koulun sisätiloissa.

Paimiossa, Naantalissa, Kaarinassa, Maskussa, Mynämäellä ja Nousiaisissa  tehdään yhdessä töitä sen eteen, että jokaisena päivänä olisi kiva tulla kouluun – myös loman jälkeen, jolloin arjen rutiineihin palaaminen voi olla osalle koululaisista haastavaa.

– Koululaisten viikon syysloma on meneillään, se on toivottavasti hyvä hetki olla, rentoutua ja tehdä itselleen mieleisiä asioita. Erityisen tärkeää on kuitenkin se, että loman jälkeen tunne arkeen paluusta on sellainen, että kouluun on ihan ok palata, toteaa Sitouttavan kouluyhteisötyön alueellinen koordinaattori Teea Laiho.
Paimiossa, Naantalissa, Kaarinassa, Maskussa, Mynämäellä ja Nousiaisissa pyritään yhdessä Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Sitouttavan kouluyhteisötyön kehitystyössä tukemaan oppilaiden myönteistä kouluun kiinnittymistä ja ennaltaehkäisemään koulupoissaoloja. Ennaltaehkäisevässä työssä keskeistä on koulun myönteisen ja luottamusta rakentavan ilmapiirin tukeminen ja poissaolojen systemaattinen seuranta.

Lomilta paluu takaisin kouluarkeen onkin hetki, jossa tulee kiinnittää huomiota oppilaiden läsnäoloon koulussa ja erityisesti siihen, millä mielellä kouluun palataan, Teea Laiho sanoo. Oppilaan kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemus on olennainen kouluun kiinnittymistä tukeva tekijä.

Lomalta palatessa se tarkoittaa ennen kaikkea arkikohtaamisen myönteisyyttä, mutta se voisi Laihon mukaan tarkoittaa esimerkiksi myös sitä, että lukujärjestyksestä on varattu tilaa oman luokanohjaajan tunnille. Jossakin on saatettu ideoida myös esim. yhteinen aamupalahetki, tai rento ”hölläilypäivä” jossa on varattu aikaa arkiselle jutustelulle ja kuulumisten vaihdolle koulutehtävien lomassa.

– Aito kohtaaminen on avain myönteiseen arkeen ja katseet onkin hyvä suunnata positiivisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Lomankin jälkeen kiinnitytään jälleen kerran osaksi omaa ryhmää. Keskitytään tukemaan siis oppilaiden kokemusta siitä, että on mukavaa, että he ovat jälleen koulussa arkisen aherruksen äärellä ja osana kouluyhteisöä. Jatkuvan ryhmäyttämisen näkökulman tärkeyttä oppilaan kokonaishyvinvointia tukevana tekijänä ei voi liiaksi korostaa, Laiho kiteyttää.

Myös Kansallisen kehittämisen arviointikeskus Karvin syyskuussa julkaistusta Sitouttavan kouluyhteisötyön väliraportista käy ilmi, että oppilaat toivovat koulussa arjen rauhallisia kohtaamisia, ymmärtävää suhtautumista ja osallisuuden mahdollisuuksia. Myös huoltajat korostivat kohdatuksi tulemisen kokemusta ja toimivaa vuorovaikutusta koulun työntekijöiden kanssa.

– Sujuvan ja myönteisen yhteyden ylläpitäminen kodin ja koulun välillä on arvokasta. Tällöin myös mahdollisten koulunkäynnin haasteiden kohdalla kynnys ratkoa asioita yhdessä helpottuu, toteaa Laiho.