Käsillä tekeminen ollut vahvasti esillä juhlavuoden aikana

Jo vuoden 2024 puolellahan niin paimiolaisia kuin myös ulkopaikkakuntalaisia osallistui arkeologisiin kaivauksiin Räpälän vanhalla kirkonpaikalla. Osa talkoolaisista teki raakaakin lihastyötä lapion varressa, mutta osalla oli mahdollisuus tehdä hienovaraisuutta ja tarkkuutta vaativaa työtä löydösten parissa.

Tammikuun puolivälissä 2025 julkistettiin Paimiolle oma Paimio-neule, jota käsityöharrastajat ova sen jälkeen ahkerasti neuloneet. Paimion opiston kautta on järjestetty myös kursseja, joissa on ollut mahdollista saada asiantuntevaa ohjausta neuleen valmistamiseksi. Julkaistut neuleohjeet mahdollistavat lukuisia erilaisia väriyhdistelmiä – ja sellaisia on myös valmistettu. Valmiita neuleita on julkaistu omalle instram-tilille. Ja onpa samaa suunnittelumallia hyödynnetty myös muihin käsityötuotteisiin, kuten villasukkiin.

Lavasteita ja pukuja

Koulutermein teknistä työtä ja tekstiilityötä tarvitaan kun teatteriesitysten lavasteita ja näyttelijöiden puvustuksia valmistetaan. Ja juhlavuoden aikana on nähty upeita esityksiä niin Vistan näyttämöllä kuin Museomäen lavalla nähty. Samaan sarjaan kuuluvat myös Talot kertovat -sarjan tapahtumien yhteydessä toteutetut draammalliset ja/tai juonnetut kokonaisuudet.

Käsityömuseo Miilan kesän teemanäyttelyssä tuotiin vahvasti esille paikallista käsityöperinnettä, kun näyttelyn keskiössä oli Paimion pitäjänpuvun eli Paimion puvun tarina. Paimion puku suunniteltiin vuonna 1980 pitäjänpuvuksi, jonka esikuvina olivat 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella eläneiden paimiolaisten naisten vaatekappaleet. Valmis Paimion puku julkistettiin vuonna 1980, ja se koostuu puna-musta-harmaaraidallisesta hameesta, valkoisesta paidasta ja puuvillaisesta hartiahuivista.

Käsityöteemoja kaupungintalolla

Elokuussa kaupungintalon päätyyn valmistuneen julkisen taiteen teoksen tuottaminen oli tietenkin vahvasti taiteilija Jukka Hakasen kädentaitojen ja taiteellisen luomisvoiman tuotosta. Paimio 700-juhlavuosimuraali yhdistää perinteisen käsityötaiteen katutaiteen näkökulmaan luoden uutta ilmaisua historialliselle aiheelle. Ryijyn estetiikkaa mukailevassa suuressa seinämaalauksessa  näkyy vahvasti Paimion historia ja paikallinen kulttuuri.

Elokuun Eläköön Paimio – Tapahtumien yö -tapahtumassa kudottiin kaupungintalon aulassa mattoa kangaspuilla oikein urakalla – eli kellon ympäri Mattomaratonissa. Kenen tahansa oli mahdollista varata puolen tunnin mittainen kudontavuoro  Lepolan kankurit -ryhmän jäseniä oli opastamassa läpi maratonin. Sama ryhmä järjesti jo edellisenä päivänä näytöksen kangaspuiden kokoamisesta. Ja lopputuloshan oli komea värikäs matto. Kutojina ei ollut pelkästään paimiolaisia – kaukaisimmat olivat varmasti Virosta ja Norjasta Tapahtumien yön aikaan Paimioon saapuneita ystävyyskuntavieraita.

Perinneruokia

Käsillä tekemisen taitoa tarvitaan ruuanlaitossa. Paimion opisto järjesti marraskuussa yhden illan mittaisen Makumatka paimiolaiseen perinteeseen –kurssin. Kurssilla valmistettiin opettaja Suvi Leppäsen johdolla yhdessä Paimion pitäjäruuat ja nautittiin tarinoista ja ruuasta yhteisen pöydän ääressä. Mukana oli paikallisia, paikallistuneita junan tuomia ja pari naapurikunnistakin.

Perinneruuat tulisi pitää mukana arjessa ja nostaa ne arvoiselleen paikalle, Suvi Leppänen painottaa. Ruokaperinteet kulkevat makujen muistona sukupolvelta toiselle ja usein se vahvin muisto syntyy lapsuudesta. Ainahan se ei ole sitä lempiruokaa, mutta ruoka saa herättää kaikenlaisia tunteita, näin ne muistetaan. Tieto kuitenkin löytyy nykypäivän helposti jokaisen taskusta jos näitä osaa hakea, mutta muistot löytyvät meidän kehosta ja niitä on hyvä herätellä.

Näissäkin ruuissa maltti oli valttia, varilimpun valmistus alkoi jo 2vrk aikaisemmin. Pastanttipuuroa syödään vielä jälkikäteenkin paistettuna kotona, mutta murosmöttösten kohdalla kävi niin että alkoivat kadota heti uunista tultua ja tuskin jäi paljon kotiin vietäväksi, Suvi Leppänen kertoi

Mittavan yhteistyön tulos – 700 isoäidinneliöistä rakennettu joulukuusi

Marraskuun lopulla 2024 kaupungintalolla järjestetyillä Paimion kaupungintalon joulumarkkinoilla käsityönharrastajille heitettiin haaste – tavoitteeksi kun asetetiin 700 isoäidinneliöstä valmistettu joulukuusi. ”Lopputuote” oli tarkoitus paljastaa vuotta myöhemmin, vuoden 2025 joulumarkkinoilla. Ja hyvin haaste otettiin vastaan, sillä syyskuun loppuun mennessä 15 x 15 cm kokoisia, eri tekniikoin valmistettuja, isoäidinneliöitä oli toimitettu riittävä määrä.

Juhlavuosi on ollut myös kädentaitojen juhlaa!