Tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta

Suomalaisen yhteiskunnan tunteminen ja ymmärtäminen antavat hyvän alun Suomeen kotoutumiselle. Se myös tukee maahanmuuttajaa löytämään oman paikkansa suomalaisesta yhteiskunnasta. Tietous ja ymmärrys suomalaisesta yhteiskunnasta lisää yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja luottamusta sekä osallisuutta ja osallistumismahdollisuuksia.

Suomalaisen yhteiskunnan peruspiirteitä

Suomalainen yhteiskunta on monimuotoinen. Siinä on kuitenkin tietyt peruspiirteet, jotka auttavat ymmärtämään sitä, miksi asiat toimivat Suomessa niin kuin ne toimivat. Ne myös auttavat ymmärtämään sitä, miten Suomi eroaa monista muista maista.

Liberaali demokratia

Suomi on hallintomuodoltaan liberaali demokratia, joka tarkoittaa että valta on kansalla. Suomessa päättävät elimet valitaan vapailla vaaleilla ja perustuslaki takaa kaikille asukkaille perus- ja ihmisoikeudet. Eri väestöryhmät ovat mukana kehittämässä Suomea, jonka vuoksi ihmiset usein kokevat, että Suomi, viranomaiset ja palvelut toimivat tasapuolisesti ja luotettavasti.

Ylintä valtaa Suomessa käyttää eduskunta. Eduskuntakaan ei kuitenkaan voi tehdä millaisia päätöksiä tahansa, vaan päätöksiä rajaa Suomen perustuslaki. Perustuslain takaamiin perus- ja ihmisoikeuksiin kuuluu esimerkiksi sananvapaus, uskonnonvapaus, kokoontumisvapaus sekä yhdistymisvapaus.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio

Hyvinvointivaltiona Suomi turvaa kaikille asukkailleen ihmisarvoisen elämän edellytykset. Tämä tarkoittaa esimerkiksi välttämättömän toimeentulon ja vähimmäiselintason takaamista. Valtio kustantaa lisäksi tärkeät ja ihmisten hyvinvointia edistävät palvelut, kuten terveydenhuolto, koulutus, lasten varhaiskasvatus, kirjastot ja monen liikuntapalvelut.

Palvelujen, tukien ja etuuksien ylläpitämiseen valtio tarvitsee rahaa, joka muodostuu verojen maksusta. Veroja maksetaan hyvinvointivaltiossa enemmän juuri tästä syystä. Verotus koskee sekä yksittäisiä ihmisiä että yrityksiä.

Yksilökeskeisyys ja yksilön vapaus

Suomalainen yhteiskunta on yksilökeskeinen. Ihminen nähdään itsenäisenä yksilönä eikä niinkään perheidensä tai yhteisönsä jäsenenä. Ihmisillä on tämän myötä myös yksilönvapaus ja oikeus päättää itseään koskevista asioista. Ihmisiä kannustetaankin tekemään elämäänsä koskevia päätöksiä omien kykyjensä ja unelmiensa pohjalta.

Suomalainen yhteiskunta myös odottaa ihmiseltä paljon omatoimisuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisen odotetaan ottavan itse selvää oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ja jokainen on itse vastuussa omista teoistaan ja valinnoistaan. Hyvinvointivaltio ja yksilökeskeinen yhteiskunta liittyvät toisiinsa: valtion ihmisille tarjoama turva tekee ihmisistä vähemmän riippuvaisia perheestään ja yhteisöstään.

Tasa-arvo

Suomalainen yhteiskunta perustuu monella tapaa tasa-arvoon. Tällä tarkoitetaansitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja heillä on samat oikeudet. Suomessa esimerkiksi naiset saivat oikeuden sekä äänestää että asettua ehdolle vaaleissa ensimmäisenä maailmassa.

Tasa-arvo näkyy Suomessa esimerkiksi mahdollisuutena opiskella haluamaansa alaa taustastaan tai sukupuolestaan riippumatta. Lisäksi se näkyy esimerkiksi pieninä tuloeroina eri ammateissa, jolloin köyhyys on harvinaisempaa kuin muissa maissa. Yhteiskunnalliset hierarkiat ovat Suomessa myös matalia: esimerkiksi koulussa oppilaat kutsuvat opettajaa etunimellä.

Säännöt ja niiden noudattaminen

Monet asiat Suomessa perustuvat sääntöihin ja monet hiljattain Suomeen muuttaneet kokevatkin herkästi, että yhteiskunnassa on valtavasti sääntöjä. Sääntöjen noudattamista pidetään tärkeänä ja esimerkiksi viranomaiset tekevät päätöksensä tiukasti lakien ja ja ohjeiden mukaan, tiettyjä prosesseja noudattaen.

Prosesseihin ja asiakirjoihin pohjautuvaa toimintaa kutsutaan byrokratiaksi, josta puhutaan välillä negatiiviseen sävyyn. Byrokratian tavoitteena on kuitenkin ennen kaikkea ihmisten yhdenvertainen kohtelu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että viranomaisen päätös ei riipu siitä, pitääkö virkailija asiakkaasta, tunteeko virkailija asiakkaan henkilökohtaisesti tai onko asiakkaan sukulainen vaikutusvaltainen henkilö. Suomalaiset luottavatkin yleisesti siihen, että viranomaiset kohtelevat heitä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.

Viranomaisen lahjonta ja lahjontayritys ovat Suomessa rangaistavia tekoja.

Luottamus instituutioihin ja muihin ihmisiin

Tutkimusten mukaan Suomessa ihmiset luottavat naapureihinsa, poliisiin, hallitukseen, oikeusjärjestelmään, tieteeseen, tiedotusvälineisiin sekä ihmisiin yleensä enemmän kuin melkein missään muussa maailman maassa. Tätä luottamusta lisäävät esimerkiksi tuloerot, hyvin toimiva hallinto, riittävä sosiaaliturva sekä koulutus