Ikäasumisen hanke

Miten hanke toteutettiin ja millaisia tuotoksia syntyi?

Ikä- ja muistiystävällisen asumisen ja asuinympäristön kehittämisessä tarvitaan moninäkökulmaisuutta sekä yhdessä tuotettuja ideoita, tietoa ja ratkaisuja.

Ikäasumisen asiat koskettavat useita eri toimijoita, kuten esimerkiksi ikäihmistä itseään, hänen läheisiään, lähiyhteisöä, ikäihmisten palveluiden tuottajia sekä kunnan eri toimialoja ja kolmatta sektoria. Paikallinen ymmärrys ikäasumisen mahdollisuuksista ja ratkaisuista rikastuu, kun kehittämiseen saadaan mukaan ihmisiä erilaisista taustoista.

Hankkeen kehittämistoimintaan oli mahdollisuus osallistua seuraavasti:

• Osallistumalla avoimeen kehittämisen työpajoihin.
• Jakamalla ikäasumisen kehittämiseen liittyviä rakentavia ideoita ja ratkaisuehdotuksia
• Osallistumalla hankkeen toimintaan ja tapahtumiin
• Kertomalla osallistumismahdollisuuksista ja hankkeesta eteenpäin aiheesta kiinnostuneille.
• Osana opintoja: Hankkeessa toteutettiin kaksi opinnäytetyötä ja se tulee saamaan jatkoa vielä kolmannen opinnäytetyön muodossa.

Ikä- ja muistiystävällistä asumista yhdessä kehittämällä voidaan vaikuttaa koettuun elämänlaatuun erilaisissa elämänvaiheissa.

Hanke kiittää lämpimästi kaikkia mukana olleita!

Hankeen loppuraportti

Raportissa kuvataan Paimion ikäasumisen hankkeen toteutusta, tuloksia ja toimintaa yhteistyössä useiden eri tahojen kanssa. Raportti kuvaa hankkeen yhteenvetona muotoillun ”Aktiivisen asumisen arjen” -mallin ja luo monipuolisen kuvan paimiolaisten ikääntyneiden asumisen tilaan 2020-luvun alussa. Lisäksi raportti kuvaa hankkeen päätavoitteiden, suunnitteilla olevan, ikääntyneiden tarpeisiin vastaavan C-talon teknologia- ja palvelusuunnitelmien pääteemat. Paimion ikäasumisen hanke sai avustuksen ympäristöministeriöstä osana Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmaa.

Raportin lukemalla saat oivallisen läpivalaisun hankkeen toimintaan ja hankkeessa tuotettuihin suunnitelmiin.

Raportin pääset lukemaan tästä:

https://issuu.com/paimionkaupunki/docs/loppuraportti_f

 

C-talon teknologiasuunnitelma

Hankkeessa koostettiin C-taloa koskeva teknologiasuunnitelma, joka vastaa kysymykseen: “Miten teknologia voi tukea kotona pärjäämistä?”. Kysymykseen vastataan erityisesti muistisairaan henkilön asumisen näkökulmasta.

Teknologiasuunnitelma tarjoaa näkymän erilaisiin arjen sujuvuutta helpottaviin teknologisiin ratkaisuihin sekä kuvaa ehdotuksen toimintamallista, jonka avulla voidaan tukea teknologisten ratkaisujen hyödyntämistä asumisen arjessa.

Paimioon suunnitteilla oleva C-talo mahdollistaisi ikääntyneiden asumisen arkea lähellä olevan arkiteknologian kokeilu- ja tutkailualustan luomisen. Arkiteknologian vaihtoehtojen tuominen  tutkailtavaksi mahdollisimman lähelle asumisen arkea edistää paikallisen tietämyksen rikastamista niin teknologisten vaihtoehtojen kuin niiden käyttöönoton tukemisen ja hankinnan suhteen. Tämän paikallisen tietämyksen vahvistaminen on avainasemassa, jos halutaan saada ihmiset kiinnostumaan ja oivaltamaan, miten teknologia voisi sujuvoittaa juuri minun arkeani.

C-talon teknologiasuunnitelman pääset lukemaan tästä: https://issuu.com/paimionkaupunki/docs/c-talon_teknologiasuunnitelma_755b57273e6500

 

Ikäasumisen kehittäminen hyödyttää kaikkia

Ikä- ja muistiystävällisessä asuinympäristössä ikäihminen voi käyttää kykyjään ja elää aktiivista ja mielekästä elämää mahdollisista toimintakyvyn rajoitteista huolimatta.

Tätä tukee helposti hahmotettava ja esteetön asuinympäristö. Riittävät palvelut mahdollistavat kotona asumisen ja ikääntymisen tutussa asuinympäristössä.

Kokemus siitä, että on tervetullut osallistumaan erilaisiin tapahtumiin ja vaikuttamaan asuinympäristön asioihin vahvistaa yhdenvertaisuuden ja merkityksellisyyden kokemusta.

Ikä- ja muistiystävällisessä asuinympäristössä hyväksytään erilaisuus, tunnistetaan yksilöllisyys ja tuetaan jokaisen osallistumismahdollisuuksia aktiivisen arjen viettämiseen.

Ikä- ja muistiystävällisen asumisen ratkaisut hyödyttävätkin kaikkia kaupunkilaisia: ulkoilu, asiointi ja osallistuminen näyttäytyvät kaikille houkuttelevimpina, kun asuinympäristö koetaan turvalliseksi ja sallivaksi.

Asuinympäristö koostuu esimerkiksi seuraavista asioista:

• asunto ja asuntotarjonta
• asuinalueen palvelut ja niitä täydentävät sähköiset palvelut
• asuinalueen ympäristö
• asumiseen ja palveluihin liittyvä teknologia
• lähiyhteisö
• esteettömyys
• asuinalueella toimivien ihmisten muodostama ilmapiiri.

Miten voisit vaikuttaa omaan asuinympäristöösi ja tehdä siitä entistä ikä- ja muistiystävällisemmän?

Teksti: Heidi Kervinen
Päivitetty: 8.12.2021

Mitä on ikä- ja muistiystävällinen asuminen?

Ikä- ja muistiystävällinen asuminen ja asumisympäristö rakentuvat erilaisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Ikä- ja muistiystävällisyys välittyy miellyttävänä, aktiivista toimijuutta tukevana kokemuksena omassa asunnossa, naapuri- ja lähiyhteisössä, pihapiirissä ja lähiympäristössä sekä arjen palveluiden piirissä. Olennaista on, että ikäihminen tai muistisairas henkilö voi kokea osallistumisen ja toiminnan mahdollisuuksia sekä kohdatuksi tulemisen kokemuksia erilaisissa arkisissa toiminnoissa ja erilaisista toimintakyvyn haasteista huolimatta.

Paimion ikäasumisen hankkeessa ikä- ja muistiystävällisillä asumisratkaisuilla tarkoitetaan asuntoon ja asuinympäristöön liittyviä tekijöitä sekä asumiseen liittyvien palveluiden ratkaisuja, jotka tukevat omatoimista, aktiivista ja mielekästä arkea, vahvistavat osallistumisen mahdollisuuksien mahdollisuuksia, tunnistavat ja hyödyntävät ikääntyneen ja/tai muistisairaan henkilön kykyjä. Myös toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyvät ratkaisut ja toiminnot lukeutuvat tähän.

Paimion ikäasumisen hankkeessa muisti- ja ikäystävällisen asuinympäristön kehittämisessä huomioidaan seuraavat näkökulmat: asunto ja asuinympäristö, yhteisöllisyys, palvelut ja toiminnot sekä teknologia.

Ikä- ja muistiystävällisen asuinympäristön kehittämisen laajana tavoitteena on kotona pärjäämisen ja hyvän elämänlaadun tukeminen myös silloin, kun toimintakyvyssä on rajoitteita. Maailman terveysjärjestön (WHO 2020a, 11-13; WHO 2020b) mukaan hyvä elämänlaatu merkitsee ikäasumisen kontekstissa mm. arjen aktiivisuutta, sosiaalista osallisuutta ja osallistumista, psyykkistä hyvinvointia sekä sellaista toimintakykyä ja terveyttä, joka tukee itsenäistä elämää.

Ikäihmisten ja muistisairaiden henkilöiden osallistumisen mahdollisuuksien edistäminen onkin yksi keskeinen lähestymistapa ikä- ja muistiystävällisen asumisen kehittämisessä. Useimmiten osallistumisen ja toimimisen mahdollisuudet avautuvat, jos esimerkiksi tilojen ja palveluiden esteettömyys ja saavutettavauus, turvallisuusnäkökulmat, palveluiden ja tilojen houkuttelevuus sekä riittävä tuki huomioidaan. Vastaavasti mikäli edellä mainitut tekijät huomioidaan heikosti, saattaa tämä luoda esteitä osallistumiselle.

 

Lähteet:

WHO 2020a. Decade of Healthy Ageing: baseline report. World Health Organization, Geneva. Licence: CC BY-NC-SA 3.0 IGO. ISBN: 978-92-4-001790-0.

WHO 2020b. Age-Friendly Environments in Europe: Indicators, monitoring and assessments. WHO, Copenhagen. Document number: WHO/EURO:2020-1088-40834-55192.

Teksti ja kuva (Kehittämisen raamit): Heidi Kervinen

Miten ikä- ja muistiystävällinen asuinympäristö koetaan?

Muisti- ja ikäystävällisen ympäristön kehittäminen lisää kaikkien turvallisuutta ja kokemusta siitä, että mukana pärjää, vaikka maailma muuttuu ja toimintaympäristö uudistuu.

Ylipäätään ikä- ja muistiystävällisen kaupunkiympäristön kehittäminen alleviivaa inhimillisen näkökulman olennaisuutta arkeen ja asumiseen liittyvissä ratkaisuissa. Inhimillisyys merkitsee sitä, että meillä on erilaisia päiviä, erilaisia elämänvaiheita ja siten myös erilaisia tarpeita ja kokemuksia. Ikä- ja muistiystävällisessä toimintaympäristössä pystymme elämään aktiivista arkea ihmiselämän muutoksista huolimatta.

Kun toimintaympäristöämme kehitetään inhimillisyys ja ihmisen näkökulma huomioiden, luodaan parhaimmat mahdollisuudet sosiaalisesti kestäville ja yksilöllisen liikkumavaran tunnistaville ratkaisuille.

Ikä- ja muistiystävällinen kaupunkiympäristö koetaan arjen sujuvuutena silloinkin, kun toimintakyvyssä on haasteita. Arjessa tämä tarkoittaa esimerkiksi seuraavia asioita:

Asuinympäristö on visuaalisesti ja toiminnallisesti selkeä

Eli asuinympäristössä havaitaan helposti, missä eri tienkäyttäjät kulkevat, missä on siirtymä- ja ylityspisteet sekä missä mitkäkin toiminnot sijaitsevat (erityisesti wc, lepopaikat, tukipisteet). Visuaalista ja toiminnallista selkeyttä voidaan luoda esimerkiksi:

• parantamalla ja automatisoimalla valaistusta
• edistämällä esineiden ja asioiden erottuvuutta värikontrastien ja materiaalierojen avulla
• ohjaamalla ja suuntaamalla liikkumista esimerkiksi viivoituksen, valaistuksen ja opasteiden avulla
• sijoittamalla päivittäin tarvittavat ja tärkeimpien tavarat selkeästi esille
• ohjaamalla keskeisimpiä toimintoja kuvien ja tekstin avulla.

Myös apuvälinettä käyttäen liikkuminen on sujuvaa ja turvallista

Kaupunkiympäristössä, kuten palveluiden ja pihojen piirissä tämä voidaan huomioida esimerkiksi seuraavasti:

• Edistä sujuvaa liikkumista mahdollistamalla apuvälinettä käyttävän liikkuminen esimerkiksi madaltamalla kynnys, varmistamalla riittävä oviaukon leveys ja väljä kääntymismahdollisuus sekä mahdollistamalla kulku myös portaiden yhteydessä.
• Luo väljyyttä tiloihin karsimalla kalustusta ja sijoittamalla kalusteet siten, että tilaan muodostuu selkeät kulkuväylät, joissa on myös tilaa kääntyä apuvälineen kanssa.
• Lisää liikkumisen turvallisuutta huomioimalla erilaisten alustojen erottuvuudet sekä tukipinnat erityisesti siirtymäkohdissa, kuten sisäänkäynnissä ja portaikossa. Automatisoi ovet, lisää valaistusta, vähennä valoa heijastavia pintoja ja hyödynnä ääniohjausta. Varmista erilaisten kävelyalustojen tasaisuus ja luistamattomuus märkänäkin.
• Tarkista tukipintojen, kuten käsijohteiden, käsinojien sekä istuinalustojen tukevuus ja kunto sekä kävelyalustojen tasaisuus ja luistamattomuus säännöllisesti.
• Huomioi erilaiset tilankäyttäjät: pysäköi autosi tai sijoita ostoskärrysi siten, että apuvälineen käyttäjällä on tilaa liikkua turvallisesti. Ilmoita esim. liukkaista tai heikosti auratuista kulkuväylistä kiinteistön tai piha-alueen vastuutaholle.

Osallistumiseen on matala kynnys

Osallistuminen asuinympäristössä vaikuttaviin erilaisiin yhteisöihin ja tapahtumiin tuo elämään sisältöä ja ehkäisee yksinäisyyden kokemusta. Osallistumisen kynnystä voidaan madaltaa ja ihmisten välisiä kohtaamisia voidaan helpottaa esimerkiksi seuraavin tavoin:

• Varmista tilan, kuten kerhohuoneen tai liiketilan esteettömyys ja selkiytä tilan toimintoja valaistuksen, värikontrastierojen sekä kuvan ja tekstin keinoin.
• Sopeuta vauhtisi ja rytmisi siten, että ikäihmisen on helpompi havaita, reagoida ja ylipäätään olla aktiivinen toimija: anna aikaa ja toimintatilaa, ohjaa ja auta tarvittaessa.
• Suosi tuttuja sanoja sekä tiivistettyä, selkeää ilmaisua.
• Kutsu ikäihmisiä ja muistisairaita henkilöitä mukaan suunnittelemaan ja arvioimaan tilojen ja palvelun ikä- ja muistiystävällisyyttä.
• Jo ystävällisellä katseellasi huomioit ja kohtaat toisen.
• Osallistua voi erilaisin tavoin. Suosi rakentavaa ja yhteisöjen jatkuvuutta tukevaa osallistumisen tapaa.

Palautumiseen on mahdollisuuksia

Toimintakyvyn heiketessä tasapainon vaaliminen voimavarojen ja asuinympäristön vaatimusten välillä on tärkeää. Pienetkin palautumisen hetket ovat tärkeitä ja tukevat aktiivista asumisen arkea. Palautumisen paikkoja voi luoda esimerkiksi seuraavin tavoin:

• Lisää levähdys- ja kohtaamispaikkoja asiointipaikkojen yhteyteen. Suosi käsinojallisia hieman korotettuja (istuinkorkeus n. 52 cm) istumapaikkoja, joista seisomaan nousu onnistuu heikommillakin jalkavoimilla.
• Voisiko toimitilanne sallia wc-tilan käytön ikäihmisille?
• Mikäli toimintakykysi ja liikkumisesi on heikentynyt, selvitä apuvälinetarpeesi ottamalla yhteyttä apuvälinelainaamoon.
• Tauota toimintaasi, jos huomaat haasteita toimintakyvyssäsi. Pidä lyhyt istumatauko kauppa-asioinnin jälkeen ennen kuin siirrät ostokset autoon. Levähdä lyhyesti kävelylenkin jälkeen ennen kuin kävelet portaat ylös takaisin asuntoon.

Teksti: Heidi Kervinen
Päivitetty: 2.5.2022

Miten ikääntymisestä tulisi puhua?

Tänään, maaliskuun 28. päivänä 2022, oli Hesarissa varsin mielenkiintoinen, Lauri Seppälän kirjoittama juttu uskomusten ja oletusten vaikutuksesta kokemukseen omasta pystyvyydestämme sekä riskiin sairastua esimeriksi Alzheimerin tautiin.

Tuoreisiin, tutkimuksiin pohjautuviin julkaisuihin nojautuen artikkelissa nostettiin esiin, miten kielteiset uskomukset ikääntymisen vaikutuksista omiin kykyihin ovat yhdistetty keskimääräistä nopeampaan ikääntymiseen ja edelleen keskimääräistä lyhempään elinikään.

Vastaavasti myönteinen suhtautuminen ikääntymiseen saattaa heikentää Alzheimerin tautiin sairastumisen riskiä, myös niiden kohdalla, joilla on kohonnut riski sairastua tautiin geneettisen perimänsä johdosta.

Uskomusten ja oletusten yhteyttä terveyteen on selitetty käyttäytymisen avulla. Jos omaksumme uskomuksen tai oletuksen, jossa yhdistämme ikääntymisen kykyjen heikkenemiseen ja avuttomuuteen, saatamme hiljalleen, vuosien kertyessä alkaa rajoittamaan omaa liikkumistamme, jolloin arkiliikkuminen vähenee. Lisäksi, jos koemme selviytyvämme heikommin asioista, saattavat pienet haasteet tuntua uhkaavilta, mikä taas lisää stressiä. Ja liiallinen stressihän on keholle ja mielelle haitallista.

Mielenkiintoista on, että ikääntymiseen liittyvät ”haitalliset odotukset 30-40 vuoden ikäisenä johtavat sydän- ja verisuonitautien suurempaan riskiin jopa 38 vuotta myöhemmin.”

Hesarin artikkelin ja siinä hyödynnettyjen tutkimusten sanoman voisi kiteyttää seuraavasti:

Se, miten puhumme ja ajattelemme ikääntymisestä vaikuttaa uskomustemme ja oletustemme kautta arkiseen toimintaamme ja lopulta myös terveyteemme. Vaikka eläkeikä olisi itsellä vielä kaukainen asia, vaikuttavat ikääntymiseen liittyvät nykyhetken oletukset elämänlaatuumme tulevaisuudessa.

Näin ollen ikääntymiseen liittyvät puhe- ja ajattelutapamme vaikuttavat monella tasolla – myös omaan ikääntymiseemme.

Tästä johtuen, olisi tärkeää, että niin me itse, lähiyhteisömme kuin yhteiskunnassa yleisestikin suosisimme ja vahvistaisimme ikääntymiseen liittyvää positiivista keskustelua ja ajattelua. Tätä on hyvä välittää myös arjen käytännön ratkaisuihin ja valintoihin.

Niinpä haastaisinkin nyt jokaisen paimiolaisen pohtimaan ja keskustelemaan:

• Mitä positiivisia asioita ikääntyneiden tai “kokeneiden aikuisten” läsnäolo, arjen toiminta ja ajatukset ovat sinulle antaneet?
• Mitä positiivisia asioita ikääntymiseen elämänvaiheena liittyy?
• Miten kokeneiden aikuisten toimintamahdollisuuksien, kykyjen ja osaamisen tunnistaminen sekä hyödyntäminen voisi lisätä oivalluksia, havaintoja ja ratkaisuvaihtoehtoja omassa arjessamme, työssämme tai harrastuksissamme?
• Miten tuen aktiivista ja myönteistä ajattelu- ja puhetapaa ikääntymiseen liittyen? Miten tämä näkyy käytännön ratkaisuissani ja valinnoissani?

Kannustan käymään tätä keskustelua omassa lähiyhteisössäsi. Lähde avoimin mielen tutkailemaan, millaisia oletuksia sinulla on ikääntymiseen liittyen ja millaisia oivalluksia saat vuoropuhelun myötä!

Yhdessä hankkeeseemme liittyvässä kohtaamisessa eräs paimiolainen nimesi ikääntyneet “kokeneiksi aikuisiksi”. Tämä on termi, jonka avulla itse pääsen käsiksi ikääntymisen myönteisiin asioihin. Mitä mieltä olet tästä termistä?

Halutessasi voit olla myös yhteydessä allekirjoittaneeseen:
heidi.kervinen@paimio.fi

Miten ikääntymiseen kannattaisi valmistautua?

Miksi suunnitella omaa ikääntymistään?

Vanhuuteen varautuminen lisää ikääntyvien ihmisten turvallisuuden tunnetta, vahvistaa osallisuuden kokemuksia ja luo mahdollisuuksia hyvään elämään eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Varautumalla vanhuuteen omaehtoisesti voi luoda pohjaa tulevalle, sillä ikääntyminen voi tuoda eteen äkillisiäkin elämäntapahtumia, kuten muutto tai sairastuminen. Toisaalta eläkkeelle jääminen vapauttaa aikaa uusien tavoitteiden täyttämiselle. Vanhuuteen varautuminen on myös positiivista varautumista: omien mahdollisuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä.

Vanhuuteen voi varautua esimerkiksi huolehtimalla omasta terveydestään, toimintakyvystään ja sosiaalisista suhteistaan, pohtimalla taloudellista toimeentuloaan ja oikeudellista ennakointia sekä suunnittelemalla asumisratkaisujaan ja asumisen turvallisuutta omassa kodissaan.

Vanhustyön keskusliiton Vanheneminen.fi -sivujen tarkoituksena on tukea sitä, että omaehtoinen vanhuuteen varautuminen yleistyy ja on normaali osa elämänkulun suunnittelua. Kattava työkalupakki asiaan liittyen löytyy osoitteesta: https://www.vanheneminen.fi/

Milloin ja mihin voi varautua?

Varaudu vanhuuteen elämällä hyvää elämää juuri nyt. Viimeistään eläkeiän kynnyksellä on kuitenkin hyvä pohtia tulevaisuuttaan. Uusi elämänvaihe kaikkine mahdollisuuksineen on alkamassa ja saattaa olla, että kolmannes elosta on edessä päin.
Vanheneminen.fi sivuilta löytyy laajasti tietoa, vinkkejä, testejä ja tutkimuksia ikääntymisen aktiiviseen suunnitteluun liittyen ja siitä, miten voi ja kannattaa varautua. Tieto on jaoteltu viiteen aihepiiriin:

Talous

Oman talouden suunnitteleminen on tärkeää ikään katsomatta. Eläkkeelle jäädessä tulot usein laskevat, mutta kulut voivat pysyä ennallaan. Talouden tarkastelu ja varautuminen eläkepäiviä varten kannattaa aloittaa ajoissa.

Asuminen

Ikääntyessä on aiheellista miettiä kodin turvallisuutta, esteettömyyttä, kokoa, sijaintia ja asuinympäristöä. On olemassa tarkistuslistoja, jotka auttavat pohtimaan, miten nykyinen asumisratkaisusi toimii ikääntyessäsi.

Mielekäs elämä

On hyvä miettiä omia tarpeita, toiveita ja odotuksia tulevaisuudelta. Voi olla mielekästä kuulua johonkin sosiaaliseen yhteisöön tai aktiivisesti hakeutua järjestöjen tai samanhenkisten ikätovereiden seuraan. Pohdi osallisuuttasi ja mieti elämäsi merkityksellisiä asioita ja sitä, miten voit aktiivisesti edistää omaa ja läheistesi hyvää arkea. Toimeliaisuus lisää elämänhallinnan tunnetta ja edistää hyvinvointia.

Terveys

Terveys koostuu useista tekijöistä. On tärkeää huolehtia niin fyysisestä, psyykkisestä kuin sosiaalisesta hyvinvoinnista. Hyvinvointihaasteet ovat yksilöllisiä, mutta omaa tilannetta on hyvä tarkastella ainakin liikkumisen, unen, ravitsemuksen ja henkisen hyvinvoinnin suhteen.

Asiakirjat

Vanhuuteen varautuessa tärkeitä asiakirjoja ovat mm. edunvaltuutus (päätät itse kuka voi hoitaa asioita puolestasi) sekä hoitotahto (ajatuksesi elämän loppuvaiheen hoidosta ja hoitotoiveesi). Nämä asiakirjat ovat toivottavasti turhia, mutta tarpeen tullen erittäin hyödyllisiä. Oletko jo kuullut digitahdosta?

Järjestä digitaalinen jäämistösi itse: Digitestamentti on palvelus jälkeemme jääville |Kuningaskuluttaja | yle.fi

Lähteet:
Ahonen, H. 2022. Aktiivinen, omaehtoinen ikääntymisen suunnittelu ja vanhuuteen varautuminen. Paimiolaisten eläkeläisten näkemyksiä ikääntymisestä, tulevaisuudesta ja hyvästä elämästä. Turku: Turun ammattikorkeakoulu Master School, Terveys ja hyvinvointi.

Vanhustyön keskusliitto. www.vanheneminen.fi. Viitattu 15.11.2022. https://www.vanheneminen.fi/

Teksti: Hanna Ahonen

Hankkeessa tapahtuu:

Tervetuloa hankkeen päätösseminaariin Keskiviikkona 23.11. klo 12-14, Paimion kaupungintalon Paimiosaliin, Vistantie 18.

Tiistaina 15.11. hanke on mukana jakamassa liukuesteitä 75-vuotta täyttäneille paimiolaisille.

Tiistaina 15.11. hanketyöntekijä Heidi Kervinen esittelee hankkeen tuloksia Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa.

 

Syksyn 2022 tapahtumia:

3.11. toteutettiin tanssiaiset Paltanpuiston palvelukeskuksessa. Hanke oli mukana järjestämässä tapahtumaa yhdessä Paltanpuiston palvelukeskuksen ja Seniori Cafeen vapaaehtoisten kanssa. Rami Tapper vastasi tapahtuman musiikista. Hanketyöntekijä Heidi Kervinen piti puheenvuoron, jossa hän kannusti osallistujia korttelitilojen hyödyntämiseen kohtaamispaikkoina. Paltanpuiston palvelukeskuksessa syksyllä toimintansa aloittanut, vapaaehtoisvoimin toimiva, Seniori Cafee on esimerkki oivallisesta tilojen ja mahdollisuuksien hyödyntämisestä. Seniori Cafee on auki kaksi kertaa viikossa ja sinne voi tulla tapaamaan tuttuja, tarkistamaan uusimmat tapahtumauutiset ja juomaan pullakahvit sopuhintaan. Kahvila tarjoaa toimintaa ja tekemistä vapaaehtoisille ja matalankynnyksen kohtaamispaikan lähellä palveluita.

26.10. Hanke esitteli toimintansa tuloksia Paimion vanhusneuvoston kokouksessa.

24.10. Hanke kutsui koolle Paimion kaupungin ikääntyneiden palveluiden ydintoimijoita. Hanketyöntekijä Heidi Kervinen esitteli hankkeen johtopäätöksiä ja fasilitoi keskustelua aktiivista asumisen arkea tukevista palveluista ja niiden tulevaisuuden mahdollisuuksista.

19.10 Hanke oli mukana järjestämässä Ikäihmisten liikunnan ihmemaa -tapahtumaa yhdessä Paimion liikunta- ja hyte-palveluiden kanssa. Tapahtuma on ollut tauolla muutaman vuoden ajan. Hanketyöntekijä Heidi Kervinen puhui tilaisuudessa korttelitapahtumien mahdollisuuksista ja kannusti osallistujia järjestämään Korttelijoulu-tapahtuman omassa pihapiirissään. Hanke oli myös mukana tasapainorata-pisteen toteutuksessa ja aiheeseen liittyvän puheenvuoron toteutuksessa.

Tilaisuudessa oli tarjolla monenmoista liikuntaa senioritanssista asahiin ja hentopalloon. Paimion Martat organisoivat buffetin. Muistihoitaja, Arkeen voimaa -ryhmä ja Paltanpuiston palvelukeskuksessa kokoontuva Ystäväpiiri-toiminta olivat mukana esittelemässä mahdollisuuksiaan.

Tapahtuma osoitti jälleen, että senioreille suunnattujen tapahtumien järjestämisessä tuttuus, säännöllisyys ja pitkäjänteisyys ovat tärkeitä tekijöitä. Taukojen jälkeen osallistumiskynnys herkästi nousee, ja koko yhteisöllä on paljon töitä tehtävänä, jotta tapahtumat vetävät taas sankoin joukon väkeä. Nyt tilaisuuteen osallistui noin 30 henkilöä ja palautteessa toivottiin lisää osallistujia hienoon ja antoisaan tapahtumaan.

13.10. kokoontui Paimion Kestävän liikkumisen ryhmä, jossa hanketyöntekijä Heidi Kervinen oli mukana.

12.10. Hanke toteutti Linnunpönttöpajan yhteistyössä Nuorten Tuvan ja toimintakeskus Apilan kanssa. Tilaisuudessa seniorit ja nuoret aikuiset maalasivat linnunpönttöjä, jotka sijoitetaan ensi keväänä Vistan alueelle kävelylenkkejä piristämään.

Tilaisuuden aikana keskusteltiin pönttöjen ripustamisessa huomioitavista asioista, ja pohdittiin voisiko pönttöjä hyödyntää tunnistettavan kävelyreitin merkitsemisessä. Lounaalla keskusteltiin arkisista asioista, kuten siitä, millaiset tekijät kannustavat terveellisiin ruokailutottumuksiin ja millainen merkitys ruokailutottumuksilla on arjen voimavarojen kannalta.

Vanhustenviikkoa vietettiin viikolla 40. Hanke oli tiiviisti mukana Vanhustenviikon tapahtumien järjestämisessä Paimiossa.

Tiistaina 4.10. hanke järjesti SeniorSurf -päivän, teemalla “Arkiteknologia tutuksi”. Paimion kaupungintalolla esiteltiin hankkeessa toteutetun teknologiasuunnitelman pääviestit.

Paimion kirjasto esitteli e-palveluitaan: Oletko jo käynyt tutustumassa Vaski Verkkokirjaston e-palveluihin, jotka tarjoavat esimerkiksi lukuisan määrän e-kirjoja, e-lehtiä ja jopa erilaisia kursseja maksuttomasti, 24/7, kotoa käsin nettiyhteyden välityksellä?

Tilaisuudessa paikallinen kodinkoneliike, Paimion Euronics eli Vistavisio nosti puheenvuorossaan esiin, miten ikäystävällisyys nousee esiin heidän toiminnassaan. Lisäksi Vistavisio esitteli erilaisia, kodin arkea helpottavia teknologioita. Tapahtumassa oli myös mahdollisuus tutustua Vanhustyön keskusliiton arkiteknologiarepun sisältöön.

Osallistujilla oli myös mahdollisuus saada apua arkisten digipulmien ratkaisuun Paimion opiston Digitaitojen pulmapajassa.

Keskiviikkona 5.10. oli Vanhustenviikon pääjuhla, jossa hanketyöntekijä Heidi Kervinen piti hankkeen tuloksia valottavan puheenvuoron.

Torstaina 6.10. “Vie vanhus ulos” -päivänä, hanke oli vahvasti mukana Paimion parantolan alueelle sijoittuvan kävelytapahtuman järjestämisessä. Sateen riskistä huolimatta tilaisuudessa oli mukana nelisenkymmentä reipasta osallistujaa.

Parantolan Metsät ry opasti halukkaat läpi Parantolan polun. Toisena vaihtoehtona oli kävellä suora reitti Sammakkolammen laavulle, jossa oli tarjolla nuotiomakkaraa, lämmintä mehua, pelejä ja leppoisaa yhdessä oloa. Myös Paimion-Liedon Suomen Karva Kaverit ry:n koiraedustus oli paikalla. Tilaisuuden aikana testattiin myös maastorollaattoria, joka kulkikin ketterästi metsämaastossa.

Tilattu bussikyyti toteutti kuljetuksen Vistan alueen ja Paimion parantola välillä, jolloin myös autottomat pääsivät mukaan tapahtumaan.

Perjantaina 6.10. hanke tuki Aikuisten olohuoneen organisoimaa “Kuulumisia köökistä” -tapahtumaa, jossa esiteltiin mm. keittiötoimintoja sujuvoittavaa arkiteknologiaa ja pohdittiin sähkönkulutuksen pienentämisen mahdollisuuksia.

Kotihoidon työntekijät jatkavat C-talon palvelusuunnitelman pohtimista.

Dekkareiden maailmaan heittäydyttiin 16.9.2022, kun Sauvolainen kirjailija Inga Koskinen esitteli heinäkuussa ilmestyneen psykologisen jännitysromaaninsa, Tatuoitu hammas, jonka keskeiset tapahtumat sijoittuvat Sauvoon. Lisäksi Inga paljasti, mistä saa ideat tekstiinsä.

Tilaisuudessa Paimion kirjaston kirjavinkkaus toi näytille myös muita kiinnostavia dekkareita tutustuttavaksi. Kirjavinkkaus osoittautui lukemiseen innostavaksi palveluksi, jota ehdottomasti kannattaa hyödyntää löytääkseen kiinnostavien kirjojen äärelle!

Tapahtuman tavoitteena oli tuoda kulttuurielämyksiä lähelle asumisen arkea ja tukea näin merkityksellisestä ikäasumista eri palveluiden välisenä yhteistoteutuksena. Tapahtuma sijoittui Paltanpuiston palvelukeskukseen, jossa on kahden ja puolen vuoden jälkeen taas mahdollista lounastaa ja kohdata samalla tuttuja.

Kustavin vanhusneuvosto kävi vierailulla Paimiossa 31.8.2022. Päivän aikana luotiin näkymiä senioriväelle suunnattuihin palveluihin ja vierailtiin myös Paltanpuiston palvelukeskuksessa. Paimion vanhus- ja vammaisneuvostot esittäytyivät. Lisäksi ajatuksia vaihdettiin puolin ja toisin. Hanke vastasi vierailun järjestämisestä.

Ikäihmisten olympialaisia vietettiin 30.8.2022. Hanke oli mukana avaamassa tapahtuman ja ohjaamassa yhden lajitoteutuksen. Tapahtuma sai liikkeelle noin 50 osallistujaa.

Hankkeessa opinnäytetyötään tekevät Satakunnan ammattikorkeakoulun kaksi fysioterapiaopiskelijaa toteuttivat toiminnallisen pihapäivän Paltanpuiston palvelukeskuksen pihalla 26.8.2022. Tapahtumassa testattiin opiskelijoiden suunnittelemia pihatoiminnallisuuksia.

Paltanpuiston palvelukeskuksen avajaisia vietettiin talon asukkaiden kanssa 25.8.2022. Hanke oli mukana toteuttamassa avajaisjuhlaa, jossa oli musiikin rytmittämä riemukas tunnelma sekä kohtaamisten iloja.

Hanke oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Paimion harrastusmessu -tapahtumaa Lauantaina 20.8.2022.

Paimion harrastusmessut tarjosivat monipuolista tekemistä ja kokemista kaikenikäisille koko päivän ajan. Hanke toteutti yhteispisteen Paimion vanhusneuvoston, SPR:n omaishoitajien tukitoiminnan sekä Paimion Ystäväpiiritoiminnan kanssa. Pisteellämme kävi yli 200 tapahtumaan osallistunutta henkilöä kuulemassa, millaisia senioriväelle suunnattuja palveluja ja mahdollisuuksia Paimiossa on tarjolla.

Kesän 2022 aikana tapahtunutta:

• Arkiteknologia oli myös kotihoidon henkilöstön tutustuttavana kesäkuun ajan.
• Korttelikävelyt alkoivat kesäkuussa. Kävelyjen aikana tutkaillaan lähiympäristöä kaikilla aisteilla.
• Kesäkuu alkoi parvekejumpilla, joiden toteutuksessa hanke oli  mukana.
• Hanke oli mukana Naantalin asuntomessuilla Paimion kaupungin pisteellä 27.7. ja 28.7.

Alkuvuoden 2022 ja kevään aikana tapahtunutta:

• Kotihoidon kanssa lähdettiin koostamaan C-talon palvelusuunnitelmaa toukokuussa.
• Toukokuussa hanke oli jälleen mukana Paimion harrastusmessujen suunnittelutiimin kokouksessa.
• Hankkeen ohjausryhmän neljäs kokous järjestettiin 20.5.2022. Teemana oli mm. hankkeessa valmistunut teknologiasuunnitelma, jonka ohjausryhmän jäsenet saivat kommentoitavakseen.
• Arkiteknologiaan tutustuttiin avoimessa työpajassa 23.5.2022.
• Toukokuussa hanke osallistui Tampereella järjestettyyn Aging City -tapahtumaan.
• Hanke oli toteuttamassa keskustelutilaisuuksia vanhuuteen varautumiseen liittyen yhdessä Turun ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelijan kanssa. Tilaisuudet toteutettiin toukokuussa Aikuisten olohuoneessa ja Eläkeliiton Paimion yhdistyksessä.
• Toukokuussa käynnistyivät korttelikohtaamiset. Hanke oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa erilaisia korttelikohtaamisia useissa paimiolaisissa kortteleissa. Kohtaamisten aikana saatiin nauttia yhdessä olosta, livemusiikista, parvekejumpista ja kahvittelusta.
• Esteettömän keittiön ja pesuhuoneen kalusto- ja teknologia-asioita tarkasteltiin moniammatillisella porukalla huhtikuussa.
• Huhtikuussa pohdittiin myös toiminnallisen piha-alueen elementtejä moniammatillisessa palaverissa. Kaksi fysioterapiaopiskelijaa Satakunnan ammattikorkeakoulusta koostaa opinnäytetyönään toiminnallisen pihan suunnitelman C-talon korttelialueeseen liittyen.
• Huhtikuussa Paimion vammaisneuvosto järjesti 40-vuotisen taipaleensa kunniaksi juhlaseminaarin teemalla “Esteettömyysasiat ja niiden vaikutukset arjessa”. Heidi Kervinen puhui seminaarissa päivän teeman innoittamana.
• Huhtikuussa hanke oli jälleen mukana omaishoitajien tapaamisessa. Keskustelussa syvennyttiin kokemusten jakamiseen ja kotona pärjäämistä tukevasta teknologian mahdollisuuksien pohtimiseen.
• Huhtikuun alussa toteutettiin paimiolaista Ikiliikkujaviikkoa. Hanke osallistui tapahtuman järjestelyihin ja toteutti korttelikävelyitä. Rankasta lumisateesta huolimatta kävelyihin osallistui muutama rohkea paimiolainen.
• Vanhustyön johtoryhmä kokoontui maaliskuussa. Hanke esitteli ehdotuksen palvelusuunnitelman eteenpäinviemiseksi.
• Maaliskuussa asuinympäristössä liikkumisen asiat olivat jälleen teemana, kun hanke osallistui Paimion turvallisen ja kestävän liikkumisen työryhmän kokoukseen.
• Maaliskuussa omaishoitajat kokoontuivat keskinäiseen tapaamiseen. Kervinen oli mukana esittelemässä hankkeen toimintaa ja keskustelemassa lyhytaikaisen kuntoutuksen merkityksestä ja mahdollisuuksista kotona pärjäämisen tukena.
• Yhdessä vanhusneuvoston kanssa hanke oli mukana koostamassa lausuntoa Paimion palveluliikenteeseen liittyen Helmikuussa 2022.
• Helmikuussa 2022 hanke esitteli toimintaansa järjestöparlamentille ja lähti mukaan Harrastusmessujen järjestelyihin. Harrastumessut toteutuvat elokuussa.
• Hanke oli mukana ideoimassa Ikääntyneiden liikunnan kehittämissuunnitelmaa, jota koostaa Paimion kaupungin liikunta- ja hyvinvointikoordinaattori Matleena Koskinen
• Myös asumisen turvallisuusasiat kuuluvat ikäasumisen teemaan. Helmikuussa 2022 hanke kuvasi 112-päivään liittyvän videon yhdessä Apilatie 4:n taloyhtiön asukkaiden kanssa.
• Hankkeen ohjausryhmän kolmas kokous 27.1.2022
• Liukuesteiden ja tapaturmatietouden jakaminen paimiolaisille ikääntyneille tammikuussa

Syksyn 2021 aikaisia tapahtumia:

• Korttelijoulutapahtuma 9.12.
• Mukana Paltantien senioritalo B:n asukastilaisuudessa 1.12.
• Kolmas avoin ikäasumisen kehittämisen työpaja 30.11. Teemana muistisairaan kotona pärjääminen.
• Mukana omaishoitajaviikon avaustapahtuman järjestämisessä 22.11.
• Keskustelua ikäasumisesta Aikuisten olohuoneessa 18.11.
• Vierailu Salon muistiystävälliseen kotiin yhdessä päivätoiminnan asiakkaiden kanssa 17.11.
• Mukana päivätoiminnassa, jossa keskusteltiin kotona pärjäämisestä ja mieltä virkistävästä asumisesta kahvikupin äärellä 3.11.2021.
• Ystäväpiiri kutsui hankkeen mukaan keskustelemaan ikäasumisesta Paimiossa 2.11.2021.
• Vanhustyön johtoryhmässä pohdittiin ikäasumisen kehittämisen painopisteitä 29.10.2021.
• Ikäasumisen kehittämisen toisessa avoimessa työpajassa pohdittiin kotona pärjäämistä 26.10.2021.
• Hanke oli mukana vanhusneuvoston kokouksessa ja samalla keskusteltiin ikäasumisesta Paimiossa 25.10.2021.
• Hanke oli mukana Vanhustenviikon tapahtumien järjestämisessä viikolla 40. Juhlaseminaarissa kuultiin hankkeen tavoitteista. Paltanpuiston korttelikävelyn aikana havainnoitiin ympäristöä ja Runonmittaisella korttelikävelyllä koettiin Raili Mikkosen runoja.
• Ikäasumisen kehittämisen ensimmäinen työpaja 21.9.2021
  Tilaisuudessa pohdittiin, millaiset asumiseen liittyvät tekijät tukevat tervettä ja aktiivista ikääntymistä. Lisäksi etsittiin käytännönläheisiä ratkaisuja näiden vahvistamiseksi.