Siirry sisältöön

Musiikkiopistossa tapahtuu

Musiikkiopiston toimintaa on omissa tiloissa Paimion lukion yhteydessä, mutta myös eri puolilla Paimiota, kuten kaupungintalo-kirjastossa, järjestettävien tapahtumien yhteydessä.

Paimion musiikkiopisto vietti rennon mutta arvokkaan 50 vuotisjuhlan

Paimiolla on syytä olla ylpeä siitä, että pienessä kaupungissa on oma musiikkiopisto. Toiminta sai alkunsa vuonna 1973, kun toimeliaiden ja kaukonäköisten yksityishenkilöiden muodostama kannatusyhdistys perusti Paimioon musiikkiopiston. Tavoitteena oli silloin ja on edelleen antaa paimiolaisille ja sauvolaisille lapsille ja nuorille mahdollisuus oppia soittamista, laulamista ja yhdessä musisoimista lähiopetuksena, tavoitteellisesti ja ammattitaitoisten opettajien johdolla. Pieni ja sisukas kannatusyhdistys järjesti musiikkiopiston toiminnan yli kymmenen vuotta, kunnes vuonna 1986 Paimion kaupunki, silloin vielä kunta, otti järjestämisvastuun itselleen. Vuonna 2006 muodostettiin Paimion opisto, jonka muodostavat kansalaisopisto ja musiikkiopisto. Yhteistä on hallinto, muuten kumpikin oppilaitos toimii itsenäisesti. Vuodesta 2019 lähtien musiikkiopisto on saanut tuntiperusteista valtionosuutta.

Apulaisrehtori Elina Jaanu vastaanotti onnitteluja kaupungintalon aulassa.

Vuoden 2023 aikana on järjestetty erilaisia juhlavuoden tapahtumia ja käytössä on musiikkiopiston kitaransoitonopettaja Ari-Pekka Haapasen suunnittelema juhlalogo. Tapahtumien huipentuma oli la 28.10., jolloin klo 14 järjestettiin kaupungintalon aulassa onnittelutervehdysten vastaanotto kutsuvieraille ja sen jälkeen Entisten opettajien konsertti, jonne oli vapaa pääsy. Vastaanotto alkoi kaupunginjohtaja Jari Jussinmäen juhlatunnelmaa hienosti kohottavalla puheella ja maljojen kohotuksella. Tämän jälkeen oli rentoa seurustelua Merita Seppälän laulaessa ja soittaessa taustalla.

Merita Seppälän lauluun yhtyi myös yksi musiikkiopiston ensimmäisistä oppilaista, Petri Laaksonen.

Entisten opettajien konsertti Paimiosalissa

Konserttiin Paimiosaliin siirryttiin klo 15, jossa konsertin juontajana toiminut musiikkiopiston apulaisrehtori Elina Jaanu toivotti kaikki tervetulleeksi. Konsertissa esiintyi Paimion musiikkiopistossa vuosien mittaan työskennelleitä pedagogeja, sekä jo eläkkeellä olevia että vielä työelämässä aktiivisesti toimivia. Esitykset olivat todella taidokkaita ja antoivat runsaslukuiselle juhlayleisölle monipuolisia musiikillisia elämyksiä.

Konsertin aloitti opistossa 40 vuotta pianonsoittoa opettanut Arja Palm kappaleella Andaluza. Esityksen jälkeen musiikkiopiston perustajan, rehtorin ja lauluopettajan Heimo Heimolan (1908-1990) pojantytär, kanttori Helena Heimola muisteli isoisäänsä ja Paimion musiikkiopiston alkuaikoja. Seuraavaksi opiston nykyinen pianonsoitonopettaja Merita Nieminen tulkitsi nokkahuilunsoitonopettajana 1996-1999 toimineen Pauliina Isomäen neljä sävellystä.

Arja Palm

Tervehdyksensä musiikkiopistolle toi myös Liisa Laurikko viululla ja Esa Moilanen säesti pianolla. Laurikko toimi rehtorina sekä viulunsoiton ja säveltapailun opettajana v. 1991-1996 ja Moilanen on sekä opiskellut että opettanut Paimion musiikkiopistossa. Tuomo Tirronen soitti Paimion musiikkiopiston entisen kitaransoitonopettajan Pekka Railamaan kitaralla 1970-luvulla Paimion musiikkiopistossa opettaneen Harri Suilamon sävellyksen. Esa Moilanen esitti soolonumerona Chopinin teoksen Fantasia impromptu.

Paimion musiikkiopiston kannatusyhdistyksen naistoimikunnan jäsen Leena Salmela muisteli hauskasti ja värikkäästi musiikkiopiston alkuaikoja ja naistoimikunnan toimintaa ja merkitystä. Hän nosti erityisesti esille musiikkiopiston pitkäaikaisen pianonsoitonopettajan Tesma Lindgrenin, joka toimi musiikkiopiston kantavana voimana. Salmela myös innosti yleisön laulamaan Paljon onnea -laulun musiikkiopistolle.

Entinen ja nykyinen harmonikansoittaja

Konsertissa musisoivat yhdessä myös musiikkiopiston entinen ja nykyinen harmonikansoitonopettaja Pasi Nurmi ja Anna Schukov. He esittivät uutta ja vanhaa kansanmusiikkia sekä Piazzollaa, jossa soittimena oli bandoneon. Se näyttää pieneltä harmonikalta ja kuuluu nykyään olennaisesti erityisesti argentiinalaiseen tangomusiikkiin.

Päätösnumerona vaskisoitinten opettajana ja puhallinorkesterin johtajana vuosina 1978-1982 toiminut Reijo Borman soitti flyygelitorvella koskettavasti musikaalimusiikkia Esa Moilasen säestäessä.

Järjestelyistä vastannut Elina Jaanu oli koonnut konsertista upean kokonaisuuden, jossa kuultiin häkellyttävän kaunista Paimion musiikkiopiston entisten opettajien soittoa ja sävellyksiä monipuolisesti ja taitavasti. Soiton lomassa olleet muistelot valottivat mielenkiintoisesti musiikkiopiston historiaa ja yleisö sai varmasti paljon uutta tietoa. Esiintyjien kukituksen jälkeen yleisössä ollut monipuolinen muusikko Petri Laaksonen hyppäsi yhtäkkiä pystyyn ja tuli lavalle kertomaan omista hauskoista soitonopiskelukokemuksistaan Paimion musiikkiopistossa ja ojensi ruusun opettajalleen Tesma Lindgrenille. Tämä oli täydellinen päätös mieleenpainuvalle konsertille. Musiikkiopisto on nyt vireä viisikymppinen ja toivottavasti seuraavat sukupolvet saavat viettää yhtä hienoja 100 vuotisjuhlia kuin me saimme viettää lauantaina viisikymppisiä.

Lahjapöytä täyttyi huomionosoituksista musiikkiopiston 50-vuotisjuhlassa.