Kirjastonhoitajan parhaat luetut vuodelta 2023
Kirja on valloittava kuvaus merestä, siihen liittyvistä peloista ja ihmisen ahneudesta. Benchley on taidokas meren kuvaaja ja Paloman suhde isäänsä ja luontoon on kuvattu tavattoman kauniisti. Harmi, että Benchleyn maine Tappajahain kirjoittajana varmasti syö osan lukijakuntaa pois tältä hienolta teokselta. Merien ja siellä elävien eläinten tuhosta olisi pitänyt puhua jo tätäkin teosta aiemmin, ja Vaskistakin sitä löytyy vain yksi kappale.
Anna Larsson: Etusivun aineksia
Varsinainen mieltä piristävä yllätys! Kustantaja ei turhaan mainosta näitä positiivisen lukukokemuksen kautta, sillä vaikka asetelmaa pulliainen ja maailmantähti, on ennenkin rakkausromaaneissa nähty, on Larssonin ote veikeä ja raikas. Lukukokemusta auttaa myös taidokkaasti punottu juoni ja hyvä suomennos.
Lucy on eriskummallisuudessaan ja vieraudessaan hieno naishahmo, ja kirja on täynnä oivaltavia ajatuksia naiseudesta, äitiydestä ja toiseudesta. 1990 kirjoitettu, ja vasta nyt hienon suomennoksen saanut teos, on moderni feministinen romaani, jossa naiselle annetaan omat ajatukset ja tilaa olla vapaa. Vallan ihana, ja jopa kliseisesti sanoen aikaansa edellä oleva teos.
Michael Bennett: Viattomien veri
Uuden-Seelannin maorien kulttuuriin ja maata rajusti muokanneen kolonialistiseen historiaan liittyvää dekkaria en muista nähneeni suomennettuna aikaisemmin. Pääetsivämme Hana Westerman on kiinnostava tuttavuus, joskin kesken kirjaa, hänen tarinansa jää hieman liikaa taustalle. Varmasti piristää useammankin dekkarilukijan listaa positiivisesti.
Sara Al Husaini kertoo kirjassaan tarinaa, joka on hänen, mutta voisi olla JA on niin monen muun naisen tarina. Vaikuttava ja ajatuksiaan hyvin esittelevä teos. Kirjallisuus on siitä hienoa, miten se kertoo meille kaikesta sellaisesta mistä emme tiedä, voimme vain oppia. Tai paikoin kertoo meille asioista, joita emme näe tai halua nähdä. Hienoa omaäänistä kerrontaa asiasta, joista jokaisen tulisi lukea.
Kirja, joka on yhtä aikaa sekä ällöttävä, kauhistuttava, hirveä ja kaupanpäälle vielä väkivaltainen on myös kaunis. Kaksikerroksinen tarina rakentaa kuin vahingossa lukijalle ansan, josta ei pääse irti. Rakenteellisesti lukija tietää, että tämä ei voi päättyä hyvin, mutta kun melko realistista, onnellista loppua roikotetaan niin viekoittelevasti lähellä, ihan tuossa katseen päässä. Samalla seuraavassa luvussa viilletään kasvoja ja rikotaan ihmisen sisintä turvallisuutta. Vaikuttava ja ahdistava teos.
Patrick Radden Keefe: Kivun valtakunta: suku, joka rikastui lääkeriippuvuudella
Mikään ei ole niin karmeaa kuin totuus. Keefen raaka ja brutaali kertomus nyky-Yhdysvaltoja piinaavan opioidikriisin alkulähteistä. Teos on rakennettu ovelasti melkeinpä draamallisen romaanin muotoon ja kirjaa kantavat eeppisitä mittasuhteista huolimatta yksittäisen ihmisten teot ja kohtalot.
Nelli Heilimo ja Tiina Konttila: Autojen almanakka
Vallan mainio lasten runoteos, jossa minä aikuinen, tulkitsin erilaiset autot sujuvasti näiden persoonallisuuksien mukaan keinoksi puhua erilaisista ihmisistä. Lisäksi vuodenaikoihin sitominen on ollut loistava keksintö. Paikoin runous ontui sen verran, että ääneen lukijan olisi hieman ennen lukemista tutustuttava runon rytmiin. Tämä toisaalta luo osasta runoja melkein liian hienoksi, jos näin nyt voi edes sanoa.
Sang-yong Pak: Love in the Big City
In a weird way this book was both annoying and charming. The way it is set, in a very convoluted timeline for a normal novel, makes it slightly difficult to read but at the same time our main character is extremely sympathetic and well created. The way he lives his life, doubts his choices and even runs away from his own life, makes this book a unique and wonderful read. The simple reactions our narrator gets are repeated throughout the book and yet it doesn’t feel repetitive. Modern and well executed literary novel which is impactful and stays in the readers mind for a long time.
Lista löytyy myös verkkokirjastosta!