Kaupunki julkaisi paimiolaisen Henrik Florinuksen sananalaskuteoksen uuden ja helppolukuisen laitoksen
Paimion kirkkoherra Henrik Florinus julkaisi vuonna 1702 sananlaskukokoelman Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset / SANAN-LASCUT. Se oli kautta aikojen ensimmäinen teos, jossa esiteltiin aitoa suomalaista kansanperinnettä suomen kielellä. Paimion kaupunki julkaisi virallisena 700-vuotissyntymäpäivänään 7.5.2025 uudistetun ja helppolukuisen laitoksen Florinuksen kuuluisasta sananlaskukokoelmasta. Kirja on 160-sivuinen.
Vuonna 2025 tulee kuluneeksi 700 vuotta siitä, kun Paimio on ensi kertaa mainittu virallisessa asiakirjassa. Turun tuomiokirkon kopiokirjaan eli niin sanottuun Mustaan kirjaan oli otettu jäljennös kauppakirjasta 7.5.1325, jossa Turun piispa Pentti ilmoitti vaihtaneensa Paimiossa sijainneen tilansa seppä Hakunin Salossa omistamaan tilaan. Tänä vuonna tulee myös kuluneeksi 320 vuotta Henrik Florinuksen kuolemasta.
Florinus oli oman aikansa arvostetuin suomen kielen käyttäjä, joka sai hoitaakseen useita valtakunnallisesti merkittäviä luottamustehtäviä. Hän toimitti tarkistetun painoksen suomenkielisestä Raamatusta, joka kätevän kokonsa ansiosta tunnetaan myös Sotaraamattuna. Hän suomensi kirkkolain ja luterilaisen kirkon tunnustuskirjat sekä kokosi useina painoksina ilmestyneen latinalais-ruotsalais-suomalaisen sanakirjan.
Florinuksen alkuperäinen sananlaskujulkaisu oli pienikokoinen ja ulkoasultaan vaatimaton, mutta se saavutti lukijapiireissä valtaisan menestyksen. Teos kului aivan kirjaimellisesti kansan käsissä niin, että siitä on nykypäiviin asti säilynyt vain kaksi täydellistä kappaletta. Florinuksen nimi ja maine sananlaskujen julkaisijana tunnetaan edelleen, ja hänen sananlaskuihinsa viitataan ahkerasti sekä uusissa kansanperinnejulkaisuissa että alan tutkimuksissa.
Kirja sisältää erillisen selitysosaston
Florinuksen alkuperäisten sananlaskujen lukeminen ja ymmärtäminen on työlästä, koska sekä kirjaimisto että oikeinkirjoitus poikkeavat nykyisestä. Sanonta on pelkistettyä, ja osa sanastosta on nykysuomalaiselle outoa. Nyt julkaistussa uudessa laitoksessa lukijan urakkaa on helpotettu kirjoittamalla sananlaskut siihen asuun, jossa ne on luettu ääneen. Lisäksi on laadittu erillinen selitysosasto sekä luettelo oudoista sanoista selityksineen. Toimitustyön on tehnyt suomen kielen emeritaprofessori Kaisa Häkkinen. Kirjan ulkoasun on suunnitellut graafikko Johanna Marttila. Florinuksen tavoin he kumpikin ovat paimiolaisia.
Henrik Florinus on jättänyt pysyvät jäljet suomen kirjakielen historiaan ja Suomen kirjalliseen kulttuuriin. Hänen sananlaskujensa välityksellä pääsee myös nykysuomalainen tutustumaan 1600-luvun suomalaiseen kansankulttuuriin ja sille ominaiseen ajatusmaailmaan.
Hyvän pinon tykönä on hyvä lastuja poimia.
Kirjaa on myynnissä mm. Paimion kaupungintalolla kaupunginkirjastossa ja palvelupisteessä sekänAkateemisessa Kirjakaupassa. Kirjaa välittää booky.fi.