Siirry sisältöön

Lastensuojelu

Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. Ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista on tämän vanhemmilla tai muilla huoltajilla. Viranomaisella on kuitenkin velvollisuus tarvittaessa tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Tilanteen niin vaatiessa lapsi ja perhe tulee ohjata lastensuojelun piiriin.

Lastensuojelu käsitetäänkin laajasti lasten suojeluksi. Se ei ole yksin lastensuojeluviranomaisten toimintaa, vaan on nähtävä myös muita viranomaisia sekä kansalaisia koskettavana asiana. Lastensuojelulla on kolme perustehtävää: lasten yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen, vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja varsinainen lasten suojelutehtävä.

Lastensuojelu koostuu lapsi- ja perhekohtaisesta sekä ehkäisevästä lastensuojelusta. Ehkäisevän lastensuojelun tarkoituksena on lapsen ja hänen perheensä erityinen tukeminen kunnan muiden palvelujen piirissä. Tällöin ei edellytetä, että lapsi tai perhe on lastensuojelun asiakkaana. Ehkäisevä lastensuojelu tarkoittaa esimerkiksi nuorisotyön, päivähoidon ja terveydenhuollon tarjoamaa tukea perheille.

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelua toteutetaan silloin kun lapsi ja perhe ovat lastensuojelun asiakkaina.  Asiakassuunnitelman laatiminen, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus, huostaanotto sekä sijaishuollon järjestäminen ja jälkihuolto ovat lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua.

Lastensuojelun palvelut

  • Jotta lastensuojelun on mahdollista puuttua perheiden ongelmiin riittävän aikaisin ja siirtää lastensuojelutyön painopistettä korjaavasta työstä ehkäisevään työhön, tulisi lastensuojeluilmoitus tehdä heti kun huoli lapsesta herää.

     

    Ilmoitusvelvollisuus

    Ilmoitusvelvollisuudesta säädetään lastensuojelulain (417/2007) 25 §:ssä seuraavasti:

    Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä.

    Myös muut kuin ilmoitusvelvolliset, kuten vanhemmat, lapsi itse, sukulaiset, naapurit, ystävät, voivat tehdä lastensuojeluilmoituksen, kun herää huoli oman lapsen tai lähiympäristössä kasvavan lapsen hyvinvoinnista

     

    Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä

     

    Yhteydenotto sosiaalihuoltoon lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi

    Lapsen asiassa lastensuojeluilmoituksen tekeminen voidaan toteuttaa myös yhteydenottona sosiaalihuoltoon, jos ilmoitus tehdään yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa. Yhteydenotto perustuu yhteistyöhön asiakkaan kanssa ja siinä on tehtävä viipymättä ja siinä on ilmoitettava yhteydenottoon johtaneet syyt.

    Sähköinen yhteydenotto sosiaalihuoltoon lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi (suora linkki)

  • Lastensuojeluilmoitus tarkoittaa pyyntöä lapsen palvelutarpeen arvioimiseen. Lastensuojeluasian tultua tiedoksi perhe- ja sosiaalipalveluihin arvioidaan välittömästi kiireellisen tuen ja neuvonnan tarve. Sosiaalityöntekijä arvioi 7 arkipäivän sisällä tehdäänkö lapsen asiassa palvelutarpeen arviointi. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvitetään tarvitseeko lapsi tai perhe lastensuojelun tukea. Lastensuojelun työntekijät tekevät arvioinnit parityönä. Tarvittaessa päivystävät työntekijät tekevät kiireelliset tarvittavat toimenpiteet, joita voi olla lapsen kiireellinen sijoitus tai avohuollon sijoitus. Mikäli lapsella on jo lastensuojelun tai lapsiperheiden palveluiden asiakkuus, vastuutyöntekijä käsittelee ilmoituksen tai ilmoitus käsitellään yhdessä lastensuojelun työntekijän kanssa.

    Palvelutarpeen arviointi ja lastensuojelun selvitys on tehtävä 3 kuukauden kuluessa lastensuojeluilmoituksen saapumisesta. Työskentelyssä tarkoituksena on selvittää lapsen ja perheen kokonaistilanne, arvioidaan lapsen suojelun ja tuen tarve sekä vanhempien kyky ja mahdollisuudet vastata niistä. Mikäli lapsi on tehdyn arvioinnin perusteella lastensuojelun tarpeessa hänellä alkaa lastensuojelun asiakkuus. Mikäli lapsi tai perhe on muun tuen tarpeessa heidät ohjataan muihin palveluihin tai heille järjestetään sosiaalipalveluja lapsiperheiden palveluista.

    Osa Paimion lastensuojelun palvelutarpeen arvioinneista tai akuuteista tilanne arvioista tehdään Seudullisessa Ankkuritoiminnassa.

  • Suurin osa lastensuojelutyöstä tehdään avohuollon lastensuojelutyönä. Lastensuojelun avohuollossa työskentelyn lähtökohtana on lapsen etu ja tavoitteena on tukea lasta ja perhettä ensisijaisesti siten, että lapsi voi kasvaa turvallisissa olosuhteissa omassa kodissaan vanhempiensa kanssa. Avohuollon tukitoimissa korostuu suunnitelmallinen ja kokonaisvaltainen sosiaalityö ja perheen ohjaaminen tarvittavien palvelujen piiriin.

    Lastensuojelutyötä tehdään yhdessä perheen, lähiverkoston sekä eri viranomaisten kanssa. Lapselle nimetään hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä. Lapselle laaditaan lastensuojelun avohuollon asiakassuunnitelma, johon kirjataan lapsen ja perheen tarpeet sekä tukitoimet ja niiden tavoitteet. Suunnitelmaa päivitetään ja tukitoimien tarvetta arvioidaan säännöllisin ajoin ja mikäli lastensuojelun palveluja ei enää pidetä tarpeellisina, päätetään lastensuojelun asiakkuus.

    Avohuollon tukitoimia ovat lastensuojelun avohuollon sosiaalityö, tehostettu perhetyö, sosiaaliohjaus, tukiperhe- ja lomakotitoiminta, ammatillinen tukihenkilötoiminta, perhekuntoutus, lapsen tai nuoren avohuollon sijoitus ja harkinnanvarainen taloudellinen tuki mm. lapsen harrastuksiin ja loma- ja virkistystoimintaan.

  • Avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia, mutta joskus käy ilmi, ettei intensiivinenkään avohuollon tuki riitä turvaamaan lapsen terveyttä ja kehitystä kotioloissa. Jos avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen kannalta tarkoituksenmukaisia, mahdollisia tai riittäviä, on lapsi otettava huostaan ja sijoitettava asumaan kodin ulkopuolelle. Huostaanotto on lastensuojelun viimesijaisin keino turvata lapsen kasvu ja kehitys ja ensisijaisesti pyritään siihen, että lapsi voisi asua vanhempiensa luona. Huostaanottotilanteissa asiasta neuvotellaan tiiviisti lapsen, hänen vanhempiensa ja huoltajiensa kanssa. Kuten kaikessa lastensuojelutyössä, myös huostaanottovaiheessa pyritään hyvään yhteistyöhön perheen kanssa.

    Päätöksen huostaanotosta tekee lastensuojelulain mukaan määräytyvä johtava viranhaltija, jos asianosaiset eivät vastusta huostaanottoa. Jos asianosaiset vastustavat huostaanottoa, päätöksen asiasta tekee hallinto-oikeus sosiaaliviranomaisen hakemuksesta.

    Jos lapsi on välittömässä vaarassa, lapselle voidaan järjestää kiireellisesti sijaishuoltona hänen tarvitsemansa hoito ja huolto.

     

    Lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos

    • puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä; tai
    • lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään.

     

    Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos

    • avohuollon tukitoimet eivät olisi lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi; ja
    • sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.
  • Jälkihuollolla tarkoitetaan sijaishuollon tai pitkän avohuollon sijoituksen päättymisen jälkeen tarjottavaa kokonaisvaltaista tukea lapselle tai nuorelle. Jälkihuollon tarkoituksena on tukea lapsen kotiutumista sijaishuollosta tai auttaa aikuistuvaa nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäisen elämän aloittamiselle.

    Jälkihuollon palvelut rakennetaan aina lapsen tai nuoren yksilöllisen tarpeen mukaan ja suunnitelmallisesti yhteistyössä viranomaisten kanssa. Nuoren asioista vastaavan työntekijän kanssa laaditaan jälkihuollon asiakassuunnitelma. Jälkihuoltosuunnitelmaan kirjataan jälkihuollon tarkoitus ja tavoitteet. Jälkihuollettavaa nuorta tuetaan usein esimerkiksi asunnon saamisessa, opiskeluun ja harrastuksiin liittyvissä kuluissa.

     

    Yleiset edellytykset jälkihuollon järjestämiselle

    • Sijaishuollon päättymisen jälkeen
    • Avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin
    • Nuorelle voidaan järjestää jälkihuoltoa, vaikka häntä ei olisi aiemmin sijoitettu kodin ulkopuolelle tai sijoitus olisi kestänyt alle puoli vuotta. Näin voidaan tukea nuorta itsenäistymisessä, vaikka ehdotonta jälkihuoltovelvollisuutta ei olisikaan.

    Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy nuoren täyttäessä 25 vuotta tai viiden vuoden kuluttua siitä kun lapsi on sijoittamisen päättymisen jälkeen ollut viimeksi lastensuojelun asiakkaana.

  • Ankkuritiimi keskittyy alle 18-vuotiaiden rikolliseen käyttäytymiseen ja alaikäisten rikosten uhrien sekä heidän perheidensä tukemiseen. Lisäksi Ankkuritiimi työskentelee lapsiperheiden kanssa, joissa esiintyy perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa. Ankkuritiimin tavoitteena on ennalta ehkäistä syrjäytymistä sekä tavoittaa huolta aiheuttavia nuoria ja ohjata heitä oikeiden palvelujen pariin.

     

    Ankkuritoiminnan tavoitteena on:

    • Varhainen puuttuminen alaikäisten rikolliseen käyttäytymiseen, nuoren asiakkaan kokonaisvaltainen elämäntilanteen ja avun tarpeen selvittäminen sekä tarkoituksenmukaisen avun ja tuen piiriin ohjaaminen
    • Nopea puuttuminen lähisuhde- ja perheväkivaltaan sekä tarkoituksenmukaisen avun ja tuen piiriin ohjaaminen
    • Sisäisen turvallisuuden lisääminen moniammatillisella yhteistyöllä.

    Toimintaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä muiden viranomaisten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

     

     Yhteystiedot ja lisää toiminnasta

    Pääpoliisiaseman Ankkuri-toiminta | Turku.fi

    Ankkuritiimi, Eerikinkatu 40-42, 20100 Turku

Lastensuojelun yhteystiedot

  • Maria Kivivuori, vs. sosiaalityöntekijä, puh. 02 474 5130

    Emmi Lipponen, vs. sosiaalityöntekijä, puh. 02 474 5108

    Tiia Oikarinen, sosiaalityöntekijä, puh. 02 474 5280

  • Taru Romana, sosiaaliohjaaja, puh. 02 474 5253

    Katja Oksanen, sosiaaliohjaaja, puh. 02 474 5284

  • Essi Ketamo, perheohjaaja, puh. 050 5759381

    Eva-Sofia Laaksonen, perheohjaaja, puh. 050 3487777

    Sini Martemo, perheohjaaja, puh. 050 517 1593