Lastensuojelu

Jotta lastensuojelun on mahdollista puuttua perheiden ongelmiin riittävän aikaisin ja siirtää lastensuojelutyön painopistettä korjaavasta työstä ehkäisevään työhön, tulisi lastensuojeluilmoitus tehdä heti kun huoli lapsesta herää.

 

Ilmoitusvelvollisuus

Viranomaisten, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisin ja seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevilla henkilöillä on lastensuojelulaissa säädetty velvollisuus ilmoittaa tietoonsa tulleista lastensuojelun tarpeessa olevista lapsista lastensuojeluviranomaisille. Muutkin, kuten vanhemmat, naapurit, sukulaiset, ystävät tai lapsi itse, jotka epäilevät lapsen tai nuoren tarvitsevan lastensuojelullista tukea, voivat ottaa yhteyttä lomakkeen avulla lastensuojelun sosiaalityöhön.

Lastensuojeluilmoituksen tekeminen perustuu lastensuojelulain 25 §:n (13.4.2017/417).

Ilmoituksen kirjaamiseksi tarvitsemme joitakin henkilökohtaisia tietoja. Tietoja tarvitaan asiakkaan tilanteen selvittämiseksi ja ilmoittajan tavoittamiseksi mahdollisten lisätietojen saamiseksi. Ilmoitusvelvollinen ei voi tehdä ilmoitusta nimettömästi. Muu kuin ilmoitusvelvollinen voi tehdä ilmoituksen nimettömästi, mutta mikäli ilmoittajan yhteystiedot lisätään ilmoitukseen, tietoa ei välttämättä voida pitää salassa asianosaisilta. (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 11 § 2 mom.)

Kiireellisessä tapauksessa ota välittömästi yhteyttä myös sosiaalipäivystykseen, mikäli epäilet lapsen pahoinpitelyä, lapsi on äkillisesti ilman huoltajaa tai huoltaja on päihtynyt. Sosiaalipäivystyksen asiakaspuhelinnumero puhelin 02 262 6003 (24/7). Hätätilanteissa soita 112.

 

Ilmoitus/yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi (huoli- ilmoitus)

voit tehdä ilmoituksen sosiaalihuollon palveluja tarvitsevasta aikuisesta (yli 18-vuotiaasta henkilöstä) tai ikääntyneestä henkilöstä (yli 65-vuotiaasta), kun henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan. Lisäksi voit tällä lomakkeella tehdä yhteydenoton tuen tarpeen arvioimiseksi, kun pyydät apua omaan tilanteeseen, sinulla on tukea tarvitsevan suostumus tai sinulla on huoltajan tai lapsen lupa yhteydenottoon silloin, kun kyseessä on alaikäisen tuen tarve.

Yhteydenotto / ilmoitus sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi perustuu sosiaalihuoltolain 35 §:n (30.12.2014/1301). Yhteydenoton tai ilmoituksen kirjaamiseksi tarvitsemme joitakin henkilökohtaisia tietoja. Tietoja tarvitaan asiakkaan tilanteen selvittämiseksi ja ilmoittajan tavoittamiseksi mahdollisten lisätietojen saamiseksi. Ilmoitusvelvollinen ei voi tehdä ilmoitusta nimettömästi. Muu kuin ilmoitusvelvollinen voi tehdä ilmoituksen nimettömästi, mutta mikäli ilmoittajan yhteystiedot lisätään ilmoitukseen, tietoa ei välttämättä voida pitää salassa asianosaisilta. (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 11 § 2 mom.)

Kiireellisessä tapauksessa ota välittömästi sosiaalipäivystykseen. Sosiaalipäivystyksen asiakaspuhelinnumero puhelin 02 262 6003 (24/7). Hätätilanteissa soita 112.

Ilmoitus/yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi (huoli-ilmoitus) | Varha

Lastensuojeluilmoitus tarkoittaa pyyntöä lapsen palvelutarpeen arvioimiseen. Lastensuojeluasian tultua tiedoksi perhe- ja sosiaalipalveluihin arvioidaan välittömästi kiireellisen tuen ja neuvonnan tarve. Sosiaalityöntekijä arvioi 7 arkipäivän sisällä tehdäänkö lapsen asiassa palvelutarpeen arviointi. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvitetään tarvitseeko lapsi tai perhe lastensuojelun tukea. Lastensuojelun työntekijät tekevät arvioinnit parityönä. Tarvittaessa päivystävät työntekijät tekevät kiireelliset tarvittavat toimenpiteet, joita voi olla lapsen kiireellinen sijoitus tai avohuollon sijoitus. Mikäli lapsella on jo lastensuojelun tai lapsiperheiden palveluiden asiakkuus, vastuutyöntekijä käsittelee ilmoituksen tai ilmoitus käsitellään yhdessä lastensuojelun työntekijän kanssa.

Palvelutarpeen arviointi ja lastensuojelun selvitys on tehtävä 3 kuukauden kuluessa lastensuojeluilmoituksen saapumisesta. Työskentelyssä tarkoituksena on selvittää lapsen ja perheen kokonaistilanne, arvioidaan lapsen suojelun ja tuen tarve sekä vanhempien kyky ja mahdollisuudet vastata niistä. Mikäli lapsi on tehdyn arvioinnin perusteella lastensuojelun tarpeessa hänellä alkaa lastensuojelun asiakkuus. Mikäli lapsi tai perhe on muun tuen tarpeessa heidät ohjataan muihin palveluihin tai heille järjestetään sosiaalipalveluja lapsiperheiden palveluista.

Osa Paimion lastensuojelun palvelutarpeen arvioinneista tai akuuteista tilanne arvioista tehdään Seudullisessa Ankkuritoiminnassa.

Suurin osa lastensuojelutyöstä tehdään avohuollon lastensuojelutyönä. Lastensuojelun avohuollossa työskentelyn lähtökohtana on lapsen etu ja tavoitteena on tukea lasta ja perhettä ensisijaisesti siten, että lapsi voi kasvaa turvallisissa olosuhteissa omassa kodissaan vanhempiensa kanssa. Avohuollon tukitoimissa korostuu suunnitelmallinen ja kokonaisvaltainen sosiaalityö ja perheen ohjaaminen tarvittavien palvelujen piiriin.

Lastensuojelutyötä tehdään yhdessä perheen, lähiverkoston sekä eri viranomaisten kanssa. Lapselle nimetään hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä. Lapselle laaditaan lastensuojelun avohuollon asiakassuunnitelma, johon kirjataan lapsen ja perheen tarpeet sekä tukitoimet ja niiden tavoitteet. Suunnitelmaa päivitetään ja tukitoimien tarvetta arvioidaan säännöllisin ajoin ja mikäli lastensuojelun palveluja ei enää pidetä tarpeellisina, päätetään lastensuojelun asiakkuus.

Avohuollon tukitoimia ovat lastensuojelun avohuollon sosiaalityö, tehostettu perhetyö, sosiaaliohjaus, tukiperhe- ja lomakotitoiminta, ammatillinen tukihenkilötoiminta, perhekuntoutus, lapsen tai nuoren avohuollon sijoitus ja harkinnanvarainen taloudellinen tuki mm. lapsen harrastuksiin ja loma- ja virkistystoimintaan.

Avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia, mutta joskus käy ilmi, ettei intensiivinenkään avohuollon tuki riitä turvaamaan lapsen terveyttä ja kehitystä kotioloissa. Jos avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen kannalta tarkoituksenmukaisia, mahdollisia tai riittäviä, on lapsi otettava huostaan ja sijoitettava asumaan kodin ulkopuolelle. Huostaanotto on lastensuojelun viimesijaisin keino turvata lapsen kasvu ja kehitys ja ensisijaisesti pyritään siihen, että lapsi voisi asua vanhempiensa luona. Huostaanottotilanteissa asiasta neuvotellaan tiiviisti lapsen, hänen vanhempiensa ja huoltajiensa kanssa. Kuten kaikessa lastensuojelutyössä, myös huostaanottovaiheessa pyritään hyvään yhteistyöhön perheen kanssa.

Päätöksen huostaanotosta tekee lastensuojelulain mukaan määräytyvä johtava viranhaltija, jos asianosaiset eivät vastusta huostaanottoa. Jos asianosaiset vastustavat huostaanottoa, päätöksen asiasta tekee hallinto-oikeus sosiaaliviranomaisen hakemuksesta.

Jos lapsi on välittömässä vaarassa, lapselle voidaan järjestää kiireellisesti sijaishuoltona hänen tarvitsemansa hoito ja huolto.

 

Lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos

• puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä; tai
• lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään.

 

Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos

• avohuollon tukitoimet eivät olisi lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi; ja
• sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.

Jälkihuollolla tarkoitetaan sijaishuollon tai pitkän avohuollon sijoituksen päättymisen jälkeen tarjottavaa kokonaisvaltaista tukea lapselle tai nuorelle. Jälkihuollon tarkoituksena on tukea lapsen kotiutumista sijaishuollosta tai auttaa aikuistuvaa nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäisen elämän aloittamiselle.

Jälkihuollon palvelut rakennetaan aina lapsen tai nuoren yksilöllisen tarpeen mukaan ja suunnitelmallisesti yhteistyössä viranomaisten kanssa. Nuoren asioista vastaavan työntekijän kanssa laaditaan jälkihuollon asiakassuunnitelma. Jälkihuoltosuunnitelmaan kirjataan jälkihuollon tarkoitus ja tavoitteet. Jälkihuollettavaa nuorta tuetaan usein esimerkiksi asunnon saamisessa, opiskeluun ja harrastuksiin liittyvissä kuluissa.

 

Yleiset edellytykset jälkihuollon järjestämiselle

• Sijaishuollon päättymisen jälkeen
• Avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, jos sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta ja kohdistunut lapseen yksin
• Nuorelle voidaan järjestää jälkihuoltoa, vaikka häntä ei olisi aiemmin sijoitettu kodin ulkopuolelle tai sijoitus olisi kestänyt alle puoli vuotta. Näin voidaan tukea nuorta itsenäistymisessä, vaikka ehdotonta jälkihuoltovelvollisuutta ei olisikaan.

Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy nuoren täyttäessä 25 vuotta tai viiden vuoden kuluttua siitä kun lapsi on sijoittamisen päättymisen jälkeen ollut viimeksi lastensuojelun asiakkaana.

Ankkuritiimi keskittyy alle 18-vuotiaiden rikolliseen käyttäytymiseen ja alaikäisten rikosten uhrien sekä heidän perheidensä tukemiseen. Lisäksi Ankkuritiimi työskentelee lapsiperheiden kanssa, joissa esiintyy perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa. Ankkuritiimin tavoitteena on ennalta ehkäistä syrjäytymistä sekä tavoittaa huolta aiheuttavia nuoria ja ohjata heitä oikeiden palvelujen pariin.

 

Ankkuritoiminnan tavoitteena on:

• Varhainen puuttuminen alaikäisten rikolliseen käyttäytymiseen, nuoren asiakkaan kokonaisvaltainen elämäntilanteen ja avun tarpeen selvittäminen sekä tarkoituksenmukaisen avun ja tuen piiriin ohjaaminen
• Nopea puuttuminen lähisuhde- ja perheväkivaltaan sekä tarkoituksenmukaisen avun ja tuen piiriin ohjaaminen
• Sisäisen turvallisuuden lisääminen moniammatillisella yhteistyöllä.

Toimintaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä muiden viranomaisten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

 

 Yhteystiedot ja lisää toiminnasta

Pääpoliisiaseman Ankkuri-toiminta | Turku.fi

Ankkuritiimi, Eerikinkatu 40-42, 20100 Turku

Minna Hänninen, vastaava sosiaalityöntekijä, puh. 040 848 7642

Tiia Oikarinen, sosiaalityöntekijä, puh. 050 430 1517

Susanne Lahti, sosiaalityöntekijä, puh. 040 847 1304

sosiaalityöntekijä, puh. 040 845 8934

Eva-Sofia Laaksonen, perheohjaaja, puh. 050 348 7777

Jonna Henninen, perheohjaaja, puh. 050 575 9381

Annina Salminen, perheohjaaja, puh. 050 517 1593

 

Taru Romana, sosiaaliohjaaja, puh. 050 437 1641