Uutiset

16.8.2018 23.07

ELY-keskuksen tiedote: Kuivuustilanne Lounais-Suomessa jatkunut koko kesän - nopeaa helpotusta ei näköpiirissä

(Varsinais-Suomi ja Satakunta)

Poikkeuksellisen pitkään jatkunut vähäsateinen kausi on laskenut vesistöjen vedenkorkeudet ja virtaamat Lounais-Suomessa paikoin mittaushistorian alhaisimpiin lukemiin. Parhaaseen virkistyskäyttöaikaan sattunut kuivuus on satovahinkojen lisäksi heikentänyt paikoin merkittävästi myös vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuuksia alhaisten vedenkorkeuksien vuoksi. Myös pohjavedet ovat olleet jatkuvassa laskussa ja erityisen pahasti kuivuus on vaikuttanut pieniin pohjavesimuodostumiin. Viime viikkojen muutamat sadekuurot eivät ole toistaiseksi juurikaan näkyneet vesistöissä sadeveden imeytyessä kuivaan maaperään ja kasvustoihin.

Kaikkein kuivinta Vakka-Suomessa ja Pohjois-Satakunnassa

Sademäärät ovat olleet koko Lounais-Suomessa alkuvuoden 2018 aikana selvästi keskimääräistä vähäisemmät. Kaikkein kuivinta on ollut Vakka-Suomessa ja Pohjois-Satakunnassa, jossa on satanut vain reilut 200 mm tammikuun alun jälkeen seitsemän ja puolen kuukauden aikana. Tämä on noin puolet normaalista sademäärästä tuossa ajassa. Pohjois-Satakunnassa sijaitsevan Karvianjoen vesistön merkittävimmillä järvillä Isojärvessä ja Karhijärvessä vedenkorkeudet ovat noin 10 cm alempana kuin koskaan ennen tähän vuoden aikaan 50-60 vuotta kestäneen mittaushistorian aikana ja 25-30 cm loppukesän keskimääräisiä lukemia alempana. Vesistöjen vedenpinnasta on haihtunut helteisen kesän vuoksi koko Lounais-Suomen alueella toukokuun puolivälin jälkeen kolmen kuukauden aikana peräti 50-60 cm, mikä on noin kaksinkertainen määrä keskimääräiseen kesään verrattuna. Kun samana ajanjaksona on satanut yhteensä vain noin 10 cm, ei säännöstelytoimenpiteillä ei ole ollut mahdollisuutta ylläpitää järvien vedenkorkeuksia normaalitasoilla. Veneilijöiden onkin tässä tilanteessa syytä varoa matalikkoja, jotka eivät normaalikesänä aiheuta ongelmia.


Kaikilla Lounais-Suomen vesistöalueilla ollaan selvästi keskimääräisiä lukemia alempana ja Varsinais-Suomen vähäjärvisissä vesistöissä jokien virtaamat ovat laskeneet paikoin nollan tuntumaan. Esimerkiksi Paimionjoella vettä ei riitä juoksutettavaksi padoista enää juuri lainkaan ja vesiraja on paennut kauaksi normaalista, mikä on aiheuttanut myös luontovahinkoja jättäen mm. joenpohjalla eläviä simpukoita runsaasti kuiville.

             Paimionjoella vesiraja on painunut kauaksi normaalista. © Ilkka Myllyoja


Kokemäenjoen keskiosalla Kokemäellä joen vedenkorkeutta ovat kuivuutta enemmän laskeneet käynnissä oleva viimetalvisen öljyvahingon aiheuttama rantojen puhdistusoperaatio ja Harjavallan voimalaitoksen koneistoluukun parhaillaan käynnissä oleva kunnostus.

Pohjaveden pinnat laskevat edelleen 

Lounais-Suomessa pohjavedet ovat pienissä pohjavesimuodostumissa monin paikoin laskeneet 10–45 cm ajankohdan keskiarvoja alemmaksi ja paikoin ollaan lähellä ajankohdan alimpia havaittuja pohjavedenkorkeuksia. Keskisuurissa ja suurissa muodostumissa pinnat ovat lähellä keskimääräistä. Etenkin Varsinais-Suomessa pohjavesitilanne on kuitenkin parempi kuin viime kesänä, jolloin pohjavesipinnat olivat paikoin alempana kuin edellisenä kuivana jaksona 2003-2004.


Pohjaveden pinnat jatkavat laskuaan luontaisessa vuodenaikaiskierrossa syys–lokakuun vaihteeseen asti, jolloin yleinen kasvukausi on jo loppunut. Kuivan hellekesän aiheuttama maankosteuden vajaus näkyy pohjaveden pinnoissa, mutta loppukesän ja syksyn sadanta ratkaisee, kuinka alas pinnat vielä laskevat ja kuinka kriittiseksi esim. vedenhankinnan kannalta tilanne kehittyy.

Kuivuudella vaikutusta myös vesien tilaan

Kuivuuden vuoksi myös sato jää tänä kesänä selvästi tavanomaista heikommaksi ja pieneksi jääneet kasvustot eivät ole käyttäneet maaperässä olevia ravinteita normaaliin tapaan kesän kasvukauden aikana. Tämä lisää jatkossa ravinteiden huuhtoutumisen riskiä vesistöihin, kun sateet syksyllä ja talvella huuhtovat maaperää.
 

Lisätietoja:

Juha-Pekka Triipponen, puh. 0295 022 953
Maria Mäkinen, puh. 0295 022 913 (pohjavedet)
Pauli Myllymäki, puh. 0295 022 910 (Karvianjoen vesistö)



Palaa otsikoihin