Vuonna 1920 Akusta tuli kansanvalistusseuran kirjeopiston oppilas n:o 1. Kahden vuoden aikana hän suoritti fysiikan kurssin, josta sai todistuksen ja palkinnoksi Benjamin Franklinin elämäkerran.

Itseopiskelu oli tällöin Pajapellossa paljon pidemmällä ja Aku toteaakin päiväkirjassaan kansanvalistusseuran kurssin tulleen aivan liian myöhään ja että se oli pelkkää vanhan kertausta! Kansanvalistusseuran tiloissa Helsingin Kalliossa muistetaan August yhä mm. luentosalissa, joka on nimeltään AUGUST. Elinaikanaan hän oli seuran juhlatilaisuuksien itseoikeutettu kunniavieras.

Harrastuksena Pyölniitulla oli matematiikka, jossa hän oli todella lahjakas. Hän pyöritteli numeroita paperilla etsien mm. jaottomia satalukuja samaan tapaan kuin mattimeikäläiset tekevät ristisanatehtäviä. Harrastukseksi voi mainita myös virheiden etsimisen kirjallisuudesta. Hän luki uudet tietosanakirjat tarkasti ja lähetti pitkiä huomautuskirjeitä kustantajille asiavirheistä. Palkinnoksi vaivoistaan hän sai kirjoja.

Tähtitieteen harrastuksessakin Aku oli tapansa mukaan teoreetikko, omaa kaukoputkea ei ollut. Sen sijaan hän laskeskeli mm. taivaankappaleiden halkaisijoita ja etäisyyksiä toisistaan. Samalla hän kehitteli omia teorioitaan ja lainalaisuuksiaan. Melkoinen skeptikko Aku oli suhteessa kaikkeen tieteeseen ja aatteisiin. Reippaasti hän pohti mm. Einsteinin aikanaan kumoamaa eetteriteoriaa ja kirjoitteli siitä vielä pitkään, vaikka se yleisesti oli virheelliseksi tutkimuksissa todettu ja kuopattu. Tuskinpa Aku oikeassa olikaan, mutta asioiden kyseenalaistaminen tekee hänestä massasta erottuvan persoonan, joka käytti älykkyyttään, vaikka olosuhteet eivät kovin kannustavat olleetkaan.